torstai 28. syyskuuta 2017

Tämä on ryhmän 9 eli ME-ryhmän blogi.
Mikael Pekkala, Matti Husso, Birgitta Kulmala, Marita Sajantola-Honkanen ja Jenny Saarimaa







Laaja-alaiset oppimisvaikeudet




Tätä halusitte


Kuka on erilainen oppija?
Ihmisen ominaisuus
Usein perinnöllistä
Erilainen tapa oppia, hahmottaa ja prosessoida tietoa
Yleistä, jopa 20 % väestöstä, pojilla yleisempää kuin tytöillä

Ei tyhmyyttä, ei laiskuutta tai saamattomuutta, vaan erilaisuutta


Tiivistelmä
Laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan epämääräisiä, vaikeasti määriteltävissä olevia oppimisvaikeuksia ja toimintakyvyn puutteita, jotka kouluaikana haittaavat yksilön suoriutumista lähes kaikissa kouluoppimiseen liittyvissä asioissa ja vaikeuttavat selviytymistä myös myöhemmässä elämässä.

Muita lähelle tulevia, samantyyppisiä ilmiöitä kuvaavia käsitteitä ovat "lievä kehitysvammaisuus" ja "heikkolahjaisuus".
Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia voidaan tarkastella myös toiminnanohjauksen käsitteen avulla. Toiminnanohjauksen ongelmat vaikeuttavat laaja-alaisesti ihmisen suoriutumista elämän eri alueilla. Opiskelua ne haittaavat puutteellisena kykynä luoda toimivia opiskelustrategioita ja työelämässä ne vaikeuttavat työtehtävien omaksumista sekä niiden itsenäistä suorittamista. Myös sosiaalisten tilanteiden ja normien hahmottaminen ja niiden mukaan toimiminen vaikeutuu usein toiminnanohjauksen ongelmien takia

Katso Kriminaalihuollon tukisäätiön  Youtube video oppimisvaikeuksista:




1.1 Mitä tarkoittaa?


Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista puhutaan, kun ongelmia on monella osa-alueella ja pulmat ovat päällekkäisiä eli komorbidisia. (Lukivaikeudet, matematiikan vaikeudet, kielelliset vaikeudet, hahmotusvaikeudet, tarkkaavaisuuden vaikeudet)
Ilmenevät laajemmin tiedon käsittelyn taitojen heikkouksina.

Näkyvät myös sosiaalisissa suhteissa. Ensimmäiset merkit laaja-alaisista oppimisvaikeuksista  tulevat näkyviin jo ennen kouluikää. Leikki-ikäinen lapsi voi olla "sosiaalisesti kömpelö"


1.2 Syitä

Oppimisvaikeudet voivat johtua monista eri tekijöistä.

1.   Geenit/Perimä

Yleisin syy on perimä. Esimerkiksi lukivaikeutta esiintyy usein suvuttain. Se on vahvasti perinnöllistä. Geenitutkimusten mukaan yli puolet lukivaikeuksista johtuu perimästä.

2.   Sikiön kehitykseen vaikuttavat asiat

Äidin raskaudenaikaiset sairaudet, tupakointi, runsas päihteiden käyttö, ympäristömyrkyt tai muut ulkoiset tekijät saattavat vaikuttaa sikiön kehitykseen ja oppimisvaikeuksien syntyyn.

3.   Synnytyksen ja synnytyksen jälkeiset hetket

Äidin raskausmyrkytys, lapsen lievä hapenpuute synnytyksessä, keltaisuus, keskosuus tai pienikokoisuus syntyessä ovat pieniä lukivaikeus riskitekijöitä.

4.   Varhaislapsuuden sairaudet

Toistuvien korvatulehdusten aiheuttama kuulon alenema ikävuosina 0-3v. saattaa olla yhteydessä myöhempiin vaikeuksiin lukemisessa ja matematiikassa.

5.   Vammat

Aivojen tai aistielinten vammautuminen onnettomuudessa voi johtaa oppimisvaikeuksiin.

6.   Sattuma

Oppimisen pulmia voi esiintyä myös ilman mitään edellä mainittuja riskitekijöitä. Lukivaikeus voi myös olla synnynnäistä, vaikka suvussa muilla ei sitä olekaan.

7.   Entäpä ympäristön merkitys ja opettamisen vaikeus?

Esteetön oppimisympäristö

Riittävä tuki ja ohjaus
Tarvittavat järjestelyt: lisäaika, häiriötön tila tarvittaessa
Apuvälineiden käyttö

Moniaistikanavainen ja monipuolinen opetus: opetuksessa kaikki aistikanavat ja tavat käyttöön

1.2 Miten näkyy?


1.2.1 Lukeminen luetun ymmärtäminen, äänteet


Lukeminen hidasta
Ääneenluku vastenmielistä
Vaikea ehtiä lukea tv-tekstejä
Rivit ja kirjaimet hyppivät
Luetun ymmärtäminen vaikeaa, mitään ei jää päähän
Pitkien sanojen ymmärtäminen vaikeaa
Itse lukeminen vaikeaa, mutta toisen lukemana sama teksti ymmärrettävää
Vaikea lukea yksinkertaistakin tekstiä, jos odotetaan nopeaa vastaamista




1.2.2 Kirjoittamisessa


Tekstin tuottaminen työlästä
Käsiala vaikeasti luettavaa
Kirjoitusvirheet
Pitkän ja lyhyen vokaalin erottaminen vaikeaa a vai aa
Kaksoiskonsonantit ovat vaikeita: k vai kk, p vai pp
Kirjaimia puuttuu tai vaihtavat paikkaa Suomi-Soumi, keksi-keski
Kirjaimet sekaantuvat  b ja d, b ja p, t ja d
Sanan loppu tai lyhyt sana sana voi jäädä pois




1.2.3 Kielissä


Pulmia vieraissa kielissä
Ei “kielipäätä”
Sanat kirjoitetaan niin kuin ne lausutaan
Vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä
Vaikeuksia oppia sanastoa

Vaikeuksia lauserakenteissa



1.2.4 Numerot ja matematiikka


Numerot voivat vaihtaa paikkaa 85 vai 58
Vaikeuksia hahmottaa sanallisia tehtäviä
Ulkoa opeteltavat asiat hankalia kuten kertotaulut
Yhteen- ja vähennyslaskuissa lukujen oikea järjestys saattaa vaihtua
Matematiikan kaavat eivät ehkä automatisoidu, silti osaa laskea

Youtubevideo matematiikan oppimisvaikeuksista : https://www.youtube.com/watch?v=f6ylUbE-Z0g

1.2.5 Muuta



Nimien muistaminen vaikeaa
Ulkoaopeteltavat asiat hankalia
Aakkosjärjestyksen muistaminen hankalaa
Oikea ja vasen, itä ja länsi sekoittuvat
Lomakkeiden täyttäminen hankalaa
Vaikeuksia suunnissa ja kartassa käytössä
Vaikeuksia hahmottaa tilaa
Vaikeuksia avaruudellisessa hahmottamisessa
Vaikeutta hahmottaa korkeuseroja
Vaikeuksia kuukausien luettelussa
Vaikeutta pysyä aikatauluissa
Vaikeutta oppia tunnistamaan kellotaulusta kellonaikoja
Vaikeutta ajan hahmottamisessa
Motoriikassa kömpelyyttä, käden ja silmän yhteistyö hankalaa
Keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa, helposti häiriintyvää
Nopea väsyminen, päänsärkyä tai silmien särkyä lukiessa
Hitaus/hätäisyys

Katso Kriminaalihuollon tukisäätiön Youtubevideo Oppiminen ja tarkkaavaavuuden vaikeudet:  https://www.youtube.com/watch?v=_BJJaeC-LZs


Puhua eri kieltä (Kuva: Sclera)

1.2.6  Lukitarinoita
Eero, autonasentaja
Kun eteen tulee pumaska papereita uudesta asennus tilanteesta, lukeminen vie aikaa. Kieli monimutkaista ”insinöörilatinaa”. Kuvat auttavat hahmottamaan. Uusien työvaiheiden omaksuminen saattaa vaatia hieman pähkäilyä. Mutta kun lopulta ymmärtää, että näinkös tämä meneekin, ei ole mitään vaikeaa. Joskus saan palautetta, että työhön menee liikaa aikaa.
Niina, tarjoilija
Päässä laskeminen on vaikeaa. Töissä ei saanut käyttää laskinta, se ei kuulemma ollut hienoa. Kehitin oman laskukoneen ruutupöytäliinan ruuduista. Ongelmia tuli sitten kun liinat vaihdettiin ruuduttomiin.
Kari, laulaja/elokuvien ääniohjaaja
Käsikirjoituksissa voi olla kirjoitusvirheitä. Silloin näyttelijöitä saattaa naurattaa. Kun teen ääni näyttelemistä, joskus vieraskielisen sanan ääntämistä pitää harjoitella pidempään. Nopeat tilanteet vaikeita. Kerran tv-mainosta tehdessä laitettiin lappu käteen, että lue toi, aikaa valmistautua oli alle 10 minuuttia.Nuotteja en lue. Biisitekstejä harjoittelen levyltä, kuuntelemalla.
Leena, bussikuski/päiväkodin opettaja
Bussikuskin työssä nopea laskeminen oli pulmallista. Kun asiakas ei antanut tasarahaa, vaan piti osata laskea nopeasti vaihtorahat.Päiväkodissa piti lukea satuja ääneen. Ääneen lukeminen oli takeltelevaa. Lopulta Leena keksi sadut omasta päästään, eikä lukenut. Lapset tykkäsivät.
Henri, hallinnon ammattilainen, akateemisesti koulutettu
Lukivaikeus näkyy kun kirjoitetaan paljon asiatekstejä. Tulee kirjoitusvirheitä ja en ole hyvä tekstin tuottaja. Kollega oikolukee tekstit. Nykyisin, kun laitan tekstin kommentoitavaksi, pyydän, että kommentoikaa ensin asiaa, ei puuttuvia kirjaimia. Katsotaan sitten myöhemmin se kielioppi.
Esa, varustelulevyseppä
Lukivaikeus näkyy hitautena silloin, kun pitää tilaa erilaisia nippeleitä ja nappeleita telakalle isosta paperipumaskasta.
Kirsti Manninen, kirjailija
Lukivaikeus näkyy kirjoitusvirheinä. Onneksi on oikolukuohjelmat ja kustannustoimittajat
Jarkko, kirvesmies
Joskus mittasuhteiden siirtojen ja työpiirrosten hahmottaminen voi olla hankalaa. Raksalla on kuitenkin aina mittamiehet, jotka tekevät erikseen tarkat mittaukset. Hahmottamista auttaa kun kääntää työpiirustukset itseensä päin. Yleensä haluan hahmottaa ensin kokonaisuuden, mitä tehdään ja miksi.
Ville, näyttelijä
Lukeminen on mulle ollut aina vaikeaa ja hidasta. Mutta en mä siitä ole kärsinyt. Joskus luku harjoituksissa kun harjoitellaan jotain uutta, varsinkin jos teksti on vieraalla kielellä, se on vähän kiusallista.
Jaana, kielten opettaja
Joskus saatan kirjoittaa väärin taululle jonkin sanan. Oppilaat huomauttavat silloin.
Ari, AD
ADn työtä on visuaalinen puoli, copywriter tuottaa tekstit. Kirjoitusvirheitä voi tulla ja julisteessa lukea ”Soumi”. Mutta tarvitseeko hyvän visualistin olla myös hyvä tekstin tuottaja? Viime kädessä copywriter tarkistaa tekstit.
Kirsti, koulutussuunnittelija
Puhelimessa kun joku kysyy nopeasti jotain asiaa, vaikka lakipykälää, en välttämättä heti löydä sitä. Olen oppinut sanomaan, että soitan pian takaisin ja tarkistan asian.
Juha, yrittäjä
Paperityöt ovat tuskaa. Tarjouksen tekeminen asiakkaalle saattaa viedä aikaa. Joskus on vaikea arvioida, meneekö työn suorittamiseen kaksi vai kolme tuntia.
Eija, kotitalousopettaja/catering-palvelu
Mittasuhteiden hahmottaminen voi olla hankalaa. Olen monesti lukenut reseptejä väärin, laittanut litran desilitran sijaan. Numerot saattavat vaihtaa paikkaa keskenään. Kerran 50-vuotispäivillä en meinannut millään saada laitettua numeroita 0 ja 5 kakkuun oikein päin.
Jukka, tanssija
Suuntien hahmottaminen (oikea-vasen) on ollut vaikeaa. Olen alun perin joutunut todella miettimään kumpi on vasen eli kellokäsi.
Jouko, koneistaja
Jouko oli tehnyt koko ikänsä työtä perinteisillä työtavoilla ja piirtänyt kuvia kiiloista. Yhtäkkiä työ tietokoneistui. Piti osata piirtää työkuvia tietokoneen autocad-ohjelmalla, jonka ohjeet ja käskyt olivat englanniksi, jota Jouko ei osaa.
Eeva, johdon assistentti
Numerot eivät tuota vaikeuksia, mutta kirjoitusvirheitä tulee. Oikolukuohjelma on kovassa käytössä. Lukeminen häiriintyy helposti, taustalla ei saa olla hälyä, esim. radiota,  kun perehtyy uuteen tekstiin. Eeva ei pidä siitä, että joku katsoo olan yli kun hän kirjoittaa sähköpostia.
Peter, käsikirjoittaja
Kirjoittaminen on työlästä. Käsin en saanut aikaisemmin paperille mitään. Tietokoneiden tuleminen muutti elämän ihan täysin. Sen jälkeen ryhdyin tuottamaan käsikirjoituksia.
Anni, artesaani
Mittasuhteiden suurentaminen on kompastuskiveni. Kerran jouduin suurentamaan shakkiruudukon, vaikka sanoin, että se on asia, johon en pysty. Se oli kova kolaus, koska tämä sattui omalla alalla. Lopulta päänsärkyä oli joka päivä, pitkään vielä sen jälkeenkin kun lopetin työt.
Timo, rekkakuski
Karttaa on vaikea hahmottaa ja pitkiä paikannimiä ei ajaessa ehdi lukea. Varsinkaan vieraskielisiä ulkomaan ajoilla. GPS auttaa. Siinä tulee tietoa visuaalisesti ja äänenä.


Tiina, insinööri
Numerot menevät sekaisin. Saatan sanoa tuhat, vaikka tarkoitan sata. Tämän takia en kovin mielelläni mene myyntityöhön. Työnantaja huomioi sen hyvin.
Kalle, vahtimestari
Kallen työhön kuului laittaa kopiokoneisiin paperia ja mustetta. Kallelle vieraat kielet ja numerosarjat ovat hankalia ja ”zyxzäx 2700” ei jää mieleen. Kalle muisti pakkaukset visuaalisesti, värikoodin ja pakkauksen ulkonäön mukaan.

Lisää lukitarinoita

Luksitko 2/2009
Luksitko 2/2008
Luksitko 2/2008
Luksitko 2/2005
Neuropsykologipalvelu Ludus :n Miten selviytyä oppimisvaikeuksien kanssa video:


1.3 Testejä

1.3.1 Havaintokanavatesti Millä tavalla opit parhaiten? Kuulemalla, näkemällä, tekemällä, liikkumalla? Oletko auditiivinen, kinesteettinen vai visuaalinen oppija?
Havaintokanavatestin voit tehdä seuraavasta linkistä:
Testi on suuntaa-antava. Monet käyttävät useita havaintokanavia melko tasaisesti, mutta omat vahvuusalueet oppijana on hyvä tuntea.

1.3.2 Lukitesti


Milloin lukitestiin?

Lukitestiin mennään yleensä silloin, mikäli jokin taho vaatii virallista lukitodistusta lukivaikeudesta. Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin tarvitaan lukitodistus. Jokin oppilaitos saattaa antaa lisäaikaa pääsykokeessa lukitodistuksella ja monesti tukitoimien toteutuminen edellyttää lukitodistusta.  Monesti autokoulut edellyttävät lukitodistusta lisäajan ja tukitoimien saamiseksi.
Käytännöt eivät ole yhtenäisiä kaikkialla, joten kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin etukäteen, huomioidaanko lukivaikeus esimerkiksi pääsykokeessa.
Osa menee lukitestiin oman mielenkiinnon vuoksi. Testin avulla voi selvitellä mahdollista lukivaikeuttaan tarkemmin ja saada asiasta varmuuden.Lukitestiin ei tarvitse mennä lainkaan, ellei lukitodistusta tarvita ja jos oma tieto asiasta riittää.
Minkä ikäisenä?
Lukitestiin menijän tulisi olla ”lukuvaiheessa” eli vähintään ekaluokkalainen. Yläikärajaa ei ole. Varsinaisia aikuisille suunniteltuja testejä ei ole, mutta kokenut lukitestaaja testaa aikuisia sovelletuilla testeillä. Lukijärjestöstä saat parhaiten tietoa oman alueesi testaajista.
Ketkä testejä tekevät?
Erityisopettaja, puheterapeutti, psykologi , neuropsykologi tai muu lukivaikeuteen perehtynyt ammattilainen.
Kuka maksaa?
Yleensä testattava itse, mikäli testi tehdään yksityisesti. Kannattaa tiedustella koulusta/oppilaitoksesta testauksen mahdollisuutta.

Mikä ero testillä ja testillä?

Yksilötesti ja lukitodistus
Ammattilaisen tekemästä yksilölukitestistä saa tarvitun virallisen lukitodistuksen. Lukitestiin tulisi varata aikaa n. 3 tuntia. Muista varata testiaika ajoissa, sillä testiin ei välttämättä pääse päivän varoitusajalla!
Testaajasta riippuen testi sisältää alkuhaastattelun. Lukitestissä testataan esimerkiksi korvan kykyä erotella äänteitä ja niiden pituuksia, äännetyömuistia, nopeaa nimeämistä, kirjoittamista ja lukemista.
Lukilausunnon sisältö riippuu siitä, mille taholle lausunto tulee. Osalle tahoista riittää pelkkä tieto lukivaikeudesta. Monesti taas lukilausunto sisältää suosituksia siitä, millaisia tukitoimia henkilö tarvitsee ja miten lukivaikeus henkilön kohdalla näkyy.
Lukitesti on maksullinen. Hinnat ovat testaaja kohtaisia. Lukijärjestöiltä ja valtakunnallisesta lukipuhelimesta saa parhaiten tietoa lukitestaajista alueellasi.
HUOM! Ylioppilaskirjoitukset ja lukitodistus.
Jos oppilaalla on keskivaikea tai vaikea lukihäiriö, hänellä on ylioppilastutkinnossa oikeus erityisjärjestelyihin. Erityisjärjestelyjä saadaksesi tarvitset lukitodistuksen, joka on laadittu lukioaikana.
Tarvitset lausunnot kolmelta lausunnonantajalta: lukitutkimuksen suorittajalta (esimerkiksi erityisopettaja) ja kahdelta opettajalta. Erillistä lääkärinlausuntoa ei tarvitse.
Lukiseula
Lukiseuloja voidaan tehdä ryhmälle tai yksittäiselle henkilölle. Ryhmäseulatesti kestää n. kaksi tuntia.
Seulatestissä selvitetään lukunopeutta ja –tarkkuutta, luetun ymmärtämistä, oikeinkirjoitusta ja äänteiden erottelua. Se on suppea verrattuna yksilötestiin.
Seulatestillä ei varsinaisesti todeta lukivaikeutta, eikä siitä saa lukitodistusta. Seula antaa kuitenkin viitteitä lukivaikeudesta.Seulaan osallistuneet saavat kirjallisen palautteen.
Seulaan voivat osallistua 15 vuotta täyttäneet. Monissa oppilaitoksissa opiskelijoiden mahdollisia lukivaikeuksia kartoitetaan opintojen alussa seulatestillä. Seula auttaa löytämään nopeasti ne opiskelijat suuresta joukosta, jotka tarvitsevat tukitoimia.
Moni aikuinen käy seulatestissä selvittämässä, voisiko lukivaikeus selittää ongelmia opiskelussa tai työasioissa.
Seulatestiin osallistuminen on melko edullista. Jotkin tahot tekevät seulatestejä myös ilmaiseksi.
Neuropsykologinen lukitesti
Neuropsykologinen testi on laaja-alaisempi kuin perinteinen lukitesti. Siinä testataan henkilön kokonaiskapasiteettia, mm. älyä, lahjakkuutta ja erityisvaikeuksia näköhahmottamisessa, muistissa jne.
Neuropsykologisia testejä tekevät yksityiset neuropsykologit ja sairaaloiden neurologian ja foniatrian klinikat. Niihin tulisi saada lähete terveyskeskuslääkäriltä.
Perinteinen lukitesti on riittävä ylioppilaskirjoituksiin, oppilaitoksiin, autokouluun jne.
Pikalukitesti
Pikalukitesti on tarkistuslista lukivaikeuteen liittyvistä asioista pääasiassa aikuisen arkielämässä. Sen avulla ei todeta lukivaikeutta, vaan sen avulla voi itse miettiä, voisikohan kyseessä olla lukivaikeus. Testi on nopea tehdä.
Pikalukitesti toimii myös helppona puheeksiottamisen välineenä ammattilaisille.
Testin on kehittänyt British Dyslexia Association.
Pikalukitestin voi tehdä mm. Erilaisten oppijoiden nettisivuilla linkistä:

Oppimisvaikeustesti


2.1  Integroituminen yhteiskuntaan

Laaja-alaisen oppimisvaikeuden omaava kohtaa monia vaikeuksia elämänsä varrella. Yhteisöön sopeutumattomuus näkyy kaikkien ikävuosien aikana. Yleiset toimintakyvyn puutteet luovat heikomman pohjan selviytyä arjesta ja ns. normaaleista elämän mukanaan tuomista vaiheista. Yhteiskuntaan kuulumattomuus, ulkopuolisuus tuntuu vahvana. (Ahonen, Aro, (toim), Oppimisvaikeudet, Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena, 2003, PS-kustannus, Jyväskylä.)

2.1.1 Esiopetus

Jo päivähoidossa muodostuu lasten kesken ryhmiä, joissa hierarkkiset asemat vahvistavat  paikkansa sekä toisten lasten, että aikuisten tiedostamattomien ja tiedostettujen toimien johdosta. Eriarvoistumiseen vaikuttavat lapsen sosiaaliset taidot, leikkitaidot, kanssakäymisvalmiudet sekä mahdollisesti perhetausta. Hoitoryhmien ollessa suuria voi erityistä tukea ja kannustusta tarvitseva lapsi jäädä kaiken tohinan ja touhun alla ilman tarpeellista huomiota ja tukea.
(Määttä, Rantala, (toim), Tavallisen erityinen lapsi, Onnistuneen yhteistyön arvoitusta ratkomassa, 2016, PS-kustannus, JuvaEsikouluryhmä (Kuva: Sclera)

2.1.2 Perusopetus
Peruskoulussa erityisen tuen antamiseen tarvitaan opettajien ja ohjaajien havaintoihin perustuvaa toteamusta. Tukea siis annetaan tarvittaessa. Tuen saamisen edellytyksenä ei ole koulussa lääketieteellistä ja perusteltua toteamusta. Pienluokalla saa opetella asioita hieman vapaammin kuin valtaluokilla. Pienluokkalaiset toisaalta  saavat myös osakseen syrjintää jo pelkästään luokkansa vuoksi.
(Närhi, Seppälä, Kuikka, (toim.) Laaja-alaiset oppimisvaikeudet, 2010, Porvoo)

2.1.3 Ammatillinen koulutus
Ammatillisten opintojen keskeytyminen johtaa usein syrjäytymiseen usealla elämän osa-alueella. Liian vähäinen tai väärin kohdennettu tuki perusopetuksessa tai jo jopa varhaiskasvatuksessa edesauttaa syrjäytymistä myöhemmällä koulutusuralla.
Ammattiin opiskelevista nuorista, jotka keskeyttävät opintonsa, on melkeinpä kaikissa tapauksissa henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä jonkinasteisia ongelmia. Sosiaalinen kömpelyys yhdessä oppimisvaikeuksien kanssa ovat syypäitä ystävien ja kavereiden vähäisyydelle.
(Ulla Kauranen & Salla Sipilä, 2013 (toim.) Oli syy tulla kouluun, Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa, 2013, Hämeenlinna.)

2.1.4 Työelämä
Henkilö jolla on oppimisvaikeuksia kohtaa työmarkkinoille pyrkiessään monia hyvin vaikeasti avautuvia ovia. Hänen kilpailukykynsä suhteessa toisiin on monella saralla heikko. Työkokemuksen kertymisen vähäisyys ja puutteellinen käsitys omista mahdollisuuksista eivät edesauta työllistymistä tai työpaikan pysyvyyttä. Myös työelämän monet kovat vaatimukset pysäyttävät työllistymistoiveet.
(Aalto, Eskola, Karlsson, Kopu, (toim.) Polkuja työelämään, kokemuksia ammatillisen erityisopetuksen työelämäyhteistyön kehittämisestä, Invalidiliitto, 2007, Hyvinkää)

Koripallo-ottelu (Kuva: Sclera)
           
2.1.5 Harrastukset

Kysyttäessä  harrastuksista, moni laaja-alaisten oppimisvaikeuksien omaava lapsi, nuori tai nuori aikuinen vastaa harrastavansa, ei mitään. Omat kiinnostuksen kohteet ovat enemmänkin toiminnoissa, joissa voi olla yksin tai pienessä ryhmässä samanhenkisten henkilöiden kanssa. Joukkuelajit, etenkin urheilulajit eivät juuri koskaan ole lempi harrastuksia tai edes ajanvietto mahdollisuuksia. Järjestettyjen ja hyvin strukturoitujen toiminta- ja harrastus kerhojen kautta voi löytyä lisää avoimuutta ja kiinnostusta erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Esimerkkinä Freedom-ryhmä Ammattiopisto Tavastialla. Toimintaryhmän  tarkoituksena oli kehittää nuorten elämänhallinnan perustaitoja, vahvistaa sosiaalisten tilanteiden kohtaamisessa, kohentaa omaa minäkuvaa ja myös rakentaa toimivia sosiaalisten suhteiden verkostoa.
(Ulla Kauranen & Salla Sipilä, 2013 (toim.) Oli syy tulla kouluun, Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa, 2013, Hämeenlinna.)

Perhe (Kuva: Sclera)

2.1.6 Perhe

Moni laaja-alaisen oppimisvaikeuden omaava nuori aikuinen asuu hyvin pitkään lapsuudenkodissaan. Kodin turvallisesta ympäristöstä pois muuttaminen tuntuu liian vaikealta tai jopa mahdottomalta. Osa kuitenkin saa ohjauksen avulla mahdollisuuden oman kodin hankkimiseen ja ylläpitoon. Epäusko omaan itseensä ja luottamuksen puute saavat myös henkilön jäämään yksineläjäksi. Tämä vuorostaan lisää syrjäytyneisyyttä ja uusien tilanteiden ja ihmisten kohtaamisen pelkoa. Myös vaikeudet rahoittaa itsenäistä elämää estää omaan tupaan muuttamisen.
(Närhi, Seppälä, Kuikka, (toim.) Laaja-alaiset oppimisvaikeudet, 2010, Porvoo)

Yksinäinen (Kuva: Sclera)

2.2  Riskit
Laaja-alaisten oppimisvaikeuksien omaavalla on vaikeuksia selviytyä arkiaskareista. Hänen elämänsä tuntuu välillä täydeltä kaaokselta. Tällöin eristäytyminen ja erakoituminen lisääntyy. Elämänhallinnan puutetta värittää usein myös huolimaton rahankäsittely, jolloin taloudelliset murheet alkavat kasvaa.
Psyykkiset ongelmat ovat tuttuja oppimisvaikeuksien kanssa painiskelevalla  henkilöllä. Heikot ja hitaat  oppimistulokset alentavat opiskelumotivaatiota, jolloin myös itsetunto alkaa saada kolhuja. Itsetunnon aletessa, myös esimerkiksi liikunta ja muut mieltä piristävät ja  rikastavat toiminnat menettävät merkitystä. Kokonaisvaltainen elämänlaatu heikkenee.
Epäonnistumiset johtavat usein lisääntyviin itsetunto-ongelmiin, jolloin taas mielenterveys alkaa reakoida voimakkaasti.
Tuen puute juuri murrosvaiheessa, eli nuoruudesta aikuisuuteen siirtymisen vaiheilla, vaikeuttaa henkilön selviämistä aikuisuuden ja mahdollisesti oman perheen alkuun. Tukea ei ole saanut riittävän johdonmukaisesti ja pitkästi.
Työelämään pääsy ei onnistukaan niin helposti, ilman lisätukea ja eikä koulutusmahdollisuuksiinkaan osaa tarttua.
Huono työllistyminen sekä työssä kiinni pysyminen johtaa usein pitkäaikaistyöttömyyteen. Tästä johtuva taloudellinen ahdinko tuo tullessaan köyhyyden monet kasvot.
Tukitoimet jatkuvat pitkään ja tuen kokonaiskuvan hahmottaminen ei ole kenelläkään hallussa. (mielenterveystyö, päihdetyö, toimeentulotuki, te-toimisto, nuorisotyö ja sosiaalityö) 
https://youtu.be/FeIGb8jOMJc  Kuntoutussäätiön youtubevideo: Elämää mielenterveyden ja oppimisen kanssa
https://youtu.be/_BJJaeC-LZs  Kriminaalihuollon tukisäätiön youtubevideo: Oppiminen ja tarkkaavuuden vaikeudet
https://youtu.be/igOy7Rb3Zuk: Kriminaalihuollon tukisäätiön youtubevideo:  Oppiminen, asenteet ja itsetunto



3. Opetuksen näkökulma

Tavallisesti peruskoulun opiskelu joko kokonaan tai hyvin laajasti yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Toinen mahdollisuus on opiskelu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti mutta suurin vaikeuksin ja hyväksyttävän suorituksen alarajalla
Vahvuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen
Hops ja hojks
Moniammatillisuus
Työhönsijoittuminen
Elämänhallinta
Koulussa ja opiskelussa tarvitaan muita enemmän ympäristön ja   yhteisön tukea.
Erilaiset tehtävät, rytmitykset ja opiskelutekniikat avuksi.
Toiminta- ja oppimisympäristön kehittäminen: välineet, tilat ja esim.  opasteet helposti mielettäviksi.
Ohjaus suunnitelmalliseksi ja selkeäksi
Opiskelijan oman toimintakyvyn vahvistaminen harjoitteilla ja neuvoilla
Ohjausta ja apua elämän eri tilanteiden hoitamiseen ja niistä selviytymiseen
Pitkäaikainen ja suunnitelmallinen tukihenkilö/luottohenkilö
Omat polut ja vauhti työelämään valmentautumisessa
Tavoitevalmius: mielekäs oman suuntautumisen ja taitojen mukainen
työ

3.1 Miten oppimisvaikeuden voi huomioida opetustilanteessa

Yksilölliset opintopolut




Kun kirjoitat taululle, älä puhu samalla. Kuuntelu ja muistiinpanot eri aikaan
Anna aikaa
Älä pakota ääneenlukua
Opeta opiskelutekniikkaa ja ohjaa opinnoissa
Miettikää yhdessä ominta tapaa oppia (näkemällä, kuulemalla,kirjoittamalla,  lukemalla, tekemällä, kokeilemalla, hitaammin vai nopeammin, ryhmässä vai yksin, väreillä tai muodoilla, paloina vai kokonaisuuksina, aamulla vai illalla)
Iso fonttikoko, lyhyet rivit, kapeat palstat
Musta teksti valkoisella taustalla voi saada rivit hyppimään, koita vaalenkeltaista tai vaalean vihreää paperia tai värikalvoja
Huomioi myös taulutussin värit
Ei liikaa muistettavaa kerralla
Jos kirjoittaminen on työlästä, anna materiaali ja pääkohdat etukäteen
Pieni yhteenveto voi auttaa
Mieti useampi tapa selittää sama asia
Voiko materiaalia kuvata tai nauhoittaa (esim. Oppilas itse)
Vältä rasti ruutuun tehtäviä
Pidä suullisia tenttejä
Liikkumisen tarve tunnilla voi olla perusteltua oppimisen kannalta
Vältä kilpailutilanteita
Hyödynnä kuvia, musiikkia, värejä, muotoja, liikkumista, ryhmiä
Käytä kaikkia mahdollisia teknisiä apuvälineitä opetuksessa- ja oppimistilanteissa
Muista kannustaa ja kehua

Suomen oppimiskeskuksen Youtubevideo Oivalluksia oppimiseen:


3.2 Työpaikalla 


1. Riittävästi aikaa työhön perehdytykseen
2. Perehdytys työhön moniaistikanavaisesti
3. Avoin keskustelu ja avoin ilmapiiri työpaikalla
4. Työtehtävien henkilökohtaistaminen vahvuuksien kautta
5. Työtehtäviä monella tapaa
6. Apuvälineet erilaisen oppijan käyttöön
HUOM! Työnantaja voi hankkia apuvälineitä työntekijälleen ja saada niihin ns. työolosuhteiden järjestelytukea. Lisätietoja TE-toimistoista ja Työ- ja Elinkeinoministeriöltä: www.tem.fi

4. Tukitoimet

   
Varhainen toteaminen
Intensiivinen tuki nivelvaiheessa
Ympäristön tuki selviytyäkseen
Kuntoutus ja räätälöidyt tukipalvelut
Pitkäjänteinen työvalmennus
Yksilöllinen palvelunohjaus, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut saatavilla mutta asiakassuhde ongelmallinen, nykyinen palvelujärjestelmä kankea ja riittämätön, kokonaiskuva puuttuu
Pidempiaikaisen ja kestävän tilanteiden parantamiseen ei johdonmukaista suunnitelmaa
Varhainen ja suunnitelmallinen seuraaminen ja yhdessäkulkeminen mahdollistaisi kokonaisvaltaisemman elämänhallinnan kehittymisen


Tukitoimia
oppimiseen


 


 Oheinen
lista tukitoimista, joista erityistä tukea tarvitseva henkilö/laaja-alaisista
oppimisvaikeuksista kärsivä henkilö hyötyy. Apua löytyy esimerkiksi:


Erilaisten
oppijoiden liiton sivuilta




A)      Riittävästi aikaa
perehdytykseen ja opiskeluun


B)      Perehdytys työhön
moniaistikanavaisesti


Työntekijää
perehdytettäessä työtehtäviin, työpaikan käytänteisiin, laitteiden käyttöön
jne, perehdytyksen tulee tapahtua monella eri tavalla:


·         suullisesti,


·         kirjallisesti


·         näyttämällä käytännössä


·         käyttämällä apuvälineitä (oppaat,
videot jne.)


·         yhdessä tekemällä


C)      Avoin keskustelu ja avoin
ilmapiiri  oppilaitoksessa ja työpaikalla


Avoin
keskustelu oppilaitoksessa oppimisen eri tavoista ja työtapojen erilaisuudesta
hyödyttää kaikkia opiskelijoita ja opettajia .  Esim. lukivaikeuksia
omaavan työntekijän ei tarvitse salata ongelmaansa.


   
D) Ammatillisessa koulutukseea työtehtävien sopeuttaminen vahvuuksien kautta


Hyvä
työnantaja/oppilaitos  tuntee opiskelijan vahvuudet ja heikkoudet, samoin
hyvä työporukka. 


Opiskelija
saattaa olla hyvä turvalaiteasennuksen perustehtävissä esim. Kaapelien vedossa,
kameroiden asentamisessa tms. Mutta esimerkiksi ohjelmointi ei ole vahvinta
alaa tai käytön opastus on syytä jättää sellaiselle henkilölle joka pystyy
omaksumaan tietoa helpommin ja soveltaan sitä


E)
Työtehtäviä/opiskelutehtäviä/materiaalia monella tapaa


Työtehtäviä
voi antaa ja suorittaa  monella tavalla. Henkilöllä ollessa pulmia muistaa
pitkiä listoja, voi tehtäviä antaa pätkissä tai antaa listan kirjallisena?
Voiko opiskelutehtävän suorittaa suullisesti tai näyttämällä työsuorituksen.
Tarvitseeko tehtävän olla vain kirjallinen? Voiko tehtävää täydentää
suullisesti.  Pitkien numerosarjojen muistaminen ollessa hankalaa, voiko
sarjoja pilkkoa lyhyemmiksi?


F)
Apuvälineet erilaisen oppijan käyttöön


Markkinoilla
on monia erilaisia apuvälineitä, joista erilainen oppija voi hyötyä.
Kirjoitusvirheet on helpompi havaita, jos koneen puhesynteesiohjelma lukee
kirjoitetun tekstin kirjoittajalle ääneen. Hidas kirjoittaja voi tehdä
kokousmuistiinpanonsa nauhurilla. Hidas lukija voi surauttaa luettavat paperit
lukevan skannerin läpi ja kuunnella tekstin. Viivakoodilaite on kätevä
apuväline pitkille käyttäjätunnuksille ja viitenumeroille.


Työnantaja
voi hankkia apuvälineitä työntekijälleen melko pienin kustannuksin ja saada
niihin jopa ns. työolosuhteiden järjestelytukea. Lisätietoja työolosuhteiden
järjestelytuesta saa Työ- ja Elinkeinoministeriöltä:
www.tem.fi


Oppi­mis­vai­keuden
tunnis­ta­minen ja tuke­minen kou­lussa


Kou­lun aloi­tus­vai­heessa
on tär­keä enna­koida oppi­mis­vai­keudet ja tuen tar­ve. Vai­keudet ei­vät ni­mittäin
ai­na tu­le esille en­nen kou­lun al­kua.


Eri­tyi­so­pet­taja
tes­taa oppi­laiden val­miuksia luo­kittain ja tarvit­taessa yksi­löl­li­sesti.
Mi­käli oppi­mis­vaikeus on merkit­tävä, jatko­tut­ki­muk­sena teh­dään usein
koulup­sy­ko­login tut­kimus. Sii­nä selvi­tetään muun muas­sa op­pilaan taito­taso
ja oppi­misen vai­keuksia se­kä vah­vuuksia.


Yleensä oppi­mis­vai­keuk­sista
kär­siviä lap­sia ja nuo­ria au­tetaan ope­tel­tavien asioiden ja järjes­tyksen
struk­tu­roin­nilla ja oh­jeiden se­kä teke­misen pilkko­mi­sella


Oppi­misen
ja koulun­käynnin tu­ki jae­taan kol­meen osaan:


  • yleiseen taval­lisen luokka­muo­toisen
    ope­tuksen tu­keen (esim. tukio­petus), 
  • tehos­tettuun  tukeen 
  • eri­tyiseen tu­keen.
    Eri­tyistä
    tu­kea tarvit­se­ville oppi­laille laa­ditaan henki­lö­koh­tainen ope­tuksen
    järjes­tä­mistä kos­keva suunni­telma (HOJKS). Op­pilas voi ol­la integ­roi­tuna
    ylei­so­pe­tuksen ryh­mään tai opis­kella osin tai ko­konaan eri­tyis­ryh­mässä
    tai -luo­kassa.
    www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/oppimisvaikeuksien-tunnistaminen-ja-tukeminen/
    Mon­ta ta­hoa
    oppi­lasta tuke­massa
    Koulu­ter­vey­den­huolto
    jat­kaa neuvo­lassa alka­nutta lap­sen kas­vun, kehi­tyksen ja hyvin­voinnin
    seu­rantaa ja tuke­mista. Tä­mä ta­pahtuu yhteis­työssä mui­den oppi­las­huollon
    toimi­joiden kans­sa. Koulu­ter­vey­den­huollon tehtä­vänä on myös tarvit­taessa
    oh­jata op­pilas jatko­tut­ki­muksiin ja -hoitoon.
    Kun­nan on
    järjes­tet­tävä oppi­laalle terveys­tar­kastus jokai­sella vuosi­luo­kalla ja
    li­säksi yksi­löl­lisen tar­peen mu­kaan. Ensim­mäi­sellä, viiden­nellä ja
    kahdek­san­nella luo­kalla tarkas­tuksen on ol­tava laa­ja, ja sen te­kee
    tervey­den­hoi­taja yhteis­työssä lää­kärin kans­sa. 
    Tervey­den­hoi­taja
    tar­kastaa op­pilaat vuo­sittain, mut­ta tut­kimus olisi hy­vä teh­dä myös sil­loin,
    kun yleinen tu­ki ei rii­tä oppi­miseen. Koulu­lää­kärin olisi syy­tä ar­vioida
    op­pilaan tervey­den­tilaa vii­meistään, kun tehos­tettu tu­ki tun­tuu riittä­mät­tö­mältä.
    Koulup­sy­ko­login
    tutki­muk­sessa selvi­tetään oppi­mis­vai­keuden laa­juus ja ta­so. Sii­nä voi
    pal­jastua mui­ta eri­tyis­vai­keuksia. Koulu­ku­raat­to­rilla voi puo­lestaan
    ol­la tie­toa koulu­kiu­saa­mi­sesta. Jos­kus per­he voi hyö­tyä perhe­neu­volan
    tai lasten­suo­jelun kaut­ta saata­vasta tues­ta.
    Opet­ta­jalla
    ja eri­tyi­so­pet­ta­jalla on tie­toa oppi­mis­vai­keuden käy­tännön merki­tyk­sestä
    ja saa­dusta eri­tyi­so­pe­tuksen tihey­destä, laajuu­desta ja te­hosta se­kä
    op­pilaan moti­vaa­tiosta. Kunnal­lisen puhe­te­ra­peutin ar­vio on tär­keä
    epäil­täessä kielel­listä eri­tyis­vai­keutta.
    On­gelman
    kartoit­ta­miseen tar­vitaan siis useita eri ammat­ti­laisia. Hei­dän tutki­mus­tensa
    perus­teella lää­käri ar­vioi lääke­tie­teel­listen lisä­tut­ki­musten tar­peen
    ja käyn­nistää tarvit­tavat tuki­toimet ja seu­rannan yh­dessä oppi­las­huollon
    toimi­joiden kans­sa.
    www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/oppimisvaikeuksien-tunnistaminen-ja-tukeminen/


    Vai­keimmat oppi­mis­vai­keudet kuu­luvat eri­kois­sai­raan­hoitoon
     
    Eri­kois­sai­raan­hoitoon
    voi­daan lä­hettää lap­si tai nuo­ri, jol­la on vaikea-as­teinen oppi­mis­vaikeus,
    ei­kä hy­vin järjes­tetty eri­tyinen tu­ki, ei­vätkä perus­ter­vey­den­huollon
    toimen­piteet ole aut­taneet. Myös on­gelmien vaikea­sel­koi­suuden vuok­si voi­daan
    tar­vita tar­kempia tutki­muksia
    Jatko­tut­ki­muksia
    tarvit­sevat myös lap­set, joil­la epäillään oppi­mis­vai­keuksien taus­talla
    sai­rauksia, aisti­vam­moja tai psyyk­kisen hyvin­voinnin on­gelmia. Vai­keista
    kielel­li­sistä häi­riöistä kär­sivät lap­set oh­jataan mahdol­li­suuksien mu­kaan
    foniat­rille ja muut tai laaja-alai­semmat oppi­mis­vai­keudet lasten­neu­ro­lo­gille.
    Psy­kiat­rista hoi­toa tarvit­sevat lap­set oh­jataan las­ten- tai nuori­sop­sy­kiat­rille.
    Neuro­lo­giset
    sai­raudet, joi­den oi­reet voi­vat il­metä eri­tyis­vai­keuk­sina, ovat kui­tenkin
    harvi­naisia. Oppi­mis­vai­keuksien taus­talla on sai­raus al­le 1 %:ssa tapauk­sista.
    Tuki­toimia
    mietit­täessä oppi­mis­mo­ti­vaation säilyt­tä­minen muun muas­sa löytä­mällä
    so­pivat oppi­misst­ra­tegiat ja -ympä­ristö on olen­naista. Tule­vai­suuden
    kou­lussa oli­sikin syy­tä li­sätä oppi­laiden osal­li­suutta kou­lutyön kehit­tä­mi­sessä.
    Lap­sia moti­voivia
    ope­tuksen työka­luja kehi­tetään. Käy­tössä on muun muas­sa luku­taidon perus­teiden
    oppi­miseen tarkoi­tettu inter­net­poh­jainen 
    Eka­peli, jo­ka so­veltuu käytet­tä­väksi
    esi­kou­luiästä al­kaen kou­lussa ja koti­har­joit­te­lus­sakin.
    Tutki­muksen
    ja koke­muksen kaut­ta saa­tu tie­to on li­sännyt ymmär­rys­tämme oppi­mis­vai­keuk­sista.
    Useim­miten opet­tajien, koulup­sy­ko­logien, koulu­ku­raat­torien ja koulu­ter­vey­den­huollon
    toimen­piteet riit­tävät vai­keuksien arvioi­miseen ja las­ten ja nuor­ten riit­tävään
    tu­keen ja seu­rantaan. Oppi­mis­vai­keus­diag­noosia ei tar­vita, mi­käli kou­lun
    tuki­toimet riit­tävät tu­kemaan oppi­mista.
    Näiden
    lisäksi esim.

4.1.1 Erilaisille oppijoille suunnatut kurssit

Luki-kielikurssit ja muut kurssit

Osalla lukijärjestöistä on ohjelmassaan mm. luki-englanninVarsinkin lukijärjestöt, mutta myös jotkut työväen-ja kansalaisopistot sekä oppilaitokset järjestävät kursseja räätälöidysti erilaiselle oppijalle.

Lukikurssi

Lukikurssit on yleensä tarkoitettu aikuisille, jotka haluavat kohentaa lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojaan. Kursseilla tehdään lukemis-ja kirjoitusharjoituksia pienessä ryhmässä.

”Opi oppimaan”-kurssi

Kurssilla puhutaan yleensä oppimisen eri tavoista, keinoista, tyyleistä ja oppimisen strategioista ja pyritään löytämään kunkin omin oppimisen tapa.
kursseja ja muitakin kielikursseja. Kursseja saattaa olla sekä aikuisille, abiturienteille että lapsille. Tuolloin ryhmäkoko on pieni ja ryhmässä kaikilla on lukivaikeus. Opettaja perehtynyt lukivaikeuteen ja tunneilla kokeillaan erilaisia tapoja oppia kieltä.
Osa lukijärjestöistä järjestää myös lukivaikeuksisille kursseja atk:ssa, tekstitaidoissa ja erilaisissa taideaineissa ja liikunnassa, mm. esteettömän tanssin kursseja, lasten temppukursseja jne.


Oppimisvaikeuksien kartoitus ja kuntoutus aikuisena




► Mm.vankilassa lääkäri voi ohjata adhd:n arviointiin, vankilan opinto-ohjaajalta tai muilta virkailijoilta voi tiedustella lukitestausta.

► Terveyskeskuslääkäri voi kirjoittaa lähetteen oppimisvaikeuksien kartoitukseen.

► Työttömän henkilön on mahdollista saada työ- ja elinkeinotoimiston (työkkäri) kautta henkilökohtaista valmennusta, lukitestausta sekä neuropsykologisia ja työkyvyn arviointeja.

► Sosiaalitoimen harkinnanvaraisella tuella voidaan korvata esim. terapioiden ja kuntoutusten omavastuuosuuksia.

► Kelasta voi hakea nuoren tai aikuisen kuntoutustukea. Kela kustantaa harkinnanvaraisesti myös terapioita, neuropsykologista kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta. www.kela.fi

► Suomen psykologiliitto ylläpitää luetteloa yksityisesti palveluja tarjoavista Kelan rekisterissä olevista neuropsykologeista. www.psyli.fi


Esimerkkejä oppilaitoksista, joissa on oppimisvaikeuksien erityisosaamista:








4.1.3 Kuntoutus

Oppimisvaikeuskentällä on tarjolla erilaisia kuntoutusmuotoja, jotka saattava auttaa erilaisissa oppimisen pulmissa. Palvelujen tarjonta on kuitenkin maassamme melko vähäistä ja monilla paikkakunnilla palveluja ei ole lainkaan.

Kuntoutuksen keinoja:



  • Fysioterapia
  • Puheterapia
  • Sensomotorinen kuntoutus
  • Koulussa: erityisopetuksen ja erityisen tuen keinot
  • Toimintaterapia
  • Neuropsykologinen kuntoutus
  • Toiminnallinen musiikkiterapia
  • Asentohoito

4.1.4 Harjoitusohjelmat


Ohjelmia lapsille ja aikuiselle:
• Harjoitusohjelmia matematiikkaan, fysiikkaan, lääkelaskuihin, lukemiseen, kirjoittamiseen, äidinkieleen, muistiin, hahmottamiseen ja vieraisiin kieliin.
• Eivät ole apuvälineitä, vaan harjoitusohjelmia
• Lisätietoa lukijärjestöistä.
Tietokoneiden harjoitusohjelmista puhutaan joskus virheellisesti apuvälineinä. Ne eivät kuitenkaan ole apuvälineitä, vaan nimensä mukaisesti harjoitusohjelmia. Ohjelmilla voidaan harjoitella erilaisia asioita oikeinkirjoituksesta vieraisiin kieliin ja matematiikkaan. Harjoitusohjelmien käyttö ei myöskään poista lukivaikeutta.
Ohjelmia on sekä lapsille että aikuisille.
Harjoitusohjelmista saa lisätietoja lukijärjestöistä ja osassa lukijärjestöistä niitä voi käydä kokeilemassa.
Esimerkkejä harjoitusohjelmista:
Matematiikka, fysiikka, kemia
  • Matikkavisa 1: alaluokkien matematiikkaa
  • Matikkavisa 2: yläasteen matematiikkaa, vinkkejä ja tukea. Soveltuu myös aikuiselle perusmatematiikan kertaukseen.
  • Moppi-sarjan opetusohjelmat: alakoulusta lääkelaskuihin
  • OTUK:in opetuspelit: Hopeisen pöllön etsintä ja Sentit ja setelit
Lukeminen, kirjoittaminen, äidinkieli
  • Lexia 4: jopa 2000 harjoitusaineistoa kaksoiskonsonanteista, matematiikasta, englannista ja ruotsista. Sopii aikuisille ja lapsille.
  • aLeksis 2-ohjelmasarja: Lukemisen ja kirjoituksen tarkkuus, lukunopeus, puhuva oikoluku ja puhuva teksturi.
  • Oppivisa: harjoittaa lukemista, luetun ymmärtämistä, luku-ja muistiinpanotekniikkaa
  • Myllytys ja Kielimylly: äidinkieli
  • Ekapeli: harjoittaa lukutaidon perusteita, mm. kirjain-äännevastaavuuden oppimista
Muisti
  • Cogmed: työmuisti ja tarkkaavaisuus
Vieraat kielet
  • Lingonetin vieraiden kielten harjoitusohjelmat
  • LanguageMaid: kieltenharjoittelun, erityisesti sanaston harjoittelun työväline
Monenlaisia harjoituksia
  • Cami havaintotaidot: kolmiulotteisen tilan hahmotus, hienomotoriikka, muisti, määrät, värisävyt. Sopii myös aikuisille.


4.1.5 Vertaistuki

Osa lukijärjestöistä järjestää vertaistukiryhmiä. Ryhmiä on alueesta riippuen aikuisille erilaisille oppijoille sekä vanhemmille.

Vertaistukiryhmän vetäjä on yleensä itsekin lukivaikeuksinen tai vanhempain ryhmässä lukivaikeuksisen lapsen/nuoren vanhempi.

Vertaistukiryhmissä keskustellaan kunkin ajankohtaisista ajatuksista, pulmista, kunkin selviämiskeinoista ja pyritään selvittämään pulmia. Tärkeää ryhmässä on kokemusten vaihto luottamuksellisessa ilmapiirissä. Tärkeäksi ryhmäläiset kokevat toisten kokemuksista oppimisen ja että asioiden kanssa ei ole yksin.

Toisinaan ryhmässä vierailee asiantuntijavieraita. Osa ryhmistä toimii teemoittain: kullakin kerralla on oma aiheensa.



4.1.6 Taloudellinen tuki

• Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistys: apuvälineitä tukemaan opiskelua ja työllistymistä

Lisätiedot: www.tukilinja.fi

• Työolosuhteiden järjestelytukea työnantajille: työvälineitä työssä selviytymisen parantamiseksi

Lisätiedot:

www.vates.fi (Työnantajat- Yksilölliset tukimuodot- Työolosuhteiden järjestelytuki)

www.tem.fi (Koulutus- ja ammatinvalinta- Ammatillinen kuntoutus- Kuntotussuunnittelu)
Erilaisen oppijan apuvälineiden hankintaan on lähinnä kaksi mahdollisuutta saada taloudellista tukea: Vammaiskoulutuksen tukiyhdistys ja työnantajan/työntekijän tapauksessa Työ-ja elinkeinoministeriö.
Joissain tapauksissa voi myös tiedustella vakuutusyhtiön kantaa välttämättömien apuvälineiden korvaamiseen. KELA ei yleensä korvaa apuvälineitä luki-/oppimisvaikeuksien perusteella. Poikkeuksena ovat erityisen vaikeat ja monimuotoiset oppimisen häiriöt.
Kunnan opetustoimelta, sosiaalitoimelta ja terveystoimelta kannattaa myös tiedustella lukivaikeuksisen apuvälineistä.
Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistys: apuvälineitä tukemaan opiskelua ja työllistymistä
Yhdistys saattaa myöntää apurahoja apuvälineiden hankintaan. Hakuaika on jatkuva ja hakemus voi olla vapaamuotoinen. Yhdistyksen ensisijainen tavoite on ehkäistä syrjäytymistä tukemalla koulunkäyntiä, opiskelua ja työllistymistä.
Lisätiedot: www.tukilinja.fi



Työolosuhteiden järjestelytukea työnantajille: työvälineitä työssä selviytymisen parantamiseksi

Työnantajalle voidaan myöntää ns. työolosuhteiden järjestelytukea. Tukea myöntää Työ- ja elinkeinoministeriö. Tuella voidaan rahoittaa välttämättömiä työvälineitä, jotka parantavat ”vajaakuntoisen” henkilön työssä selviytymistä. Tukea voi hakea myös lukivaikeuksisen henkilön apuvälinehankintoihin.

Lisätietoja:


www.vates.fi (Työnantajat- Yksilölliset tukimudot- Työolosuhteiden järjestelytuki)
www.tem.fi (Koulutus- ja ammatinvalinta- Ammatillinen kuntoutus- Kuntotussuunnittelu)



4.1.7 Oppilaan oikeudet

Peruskoulu


Vanhempien ja koulun muistilista, jos lapsella on oppimisvaikeuksia


  1. Perusopetuslaki määrittelee oppilaan oikeuden kolmiportaiseen tukeen: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki.
  2. Jokaisella oppilaalla on oikeus tukeen joka päivä: koulun ja kodin välinen yhteistyö, opiskelun ohjaus, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja oppilashuollon palvelut sisältyvät tähän.
  3. Opetuksessa on huomioitava oppilaan yksilölliset piirteet.Jokainen opettaja ohjaa oppilasta oppiaineensa opiskelussa ja pyrkii ehkäisemään oppimisen ongelmien syntyä. Oppimisympäristöä voidaan muokata oppilaan tarpeita vastaavaksi. Opetusta voidaan eriyttää ja opetusryhmiä muunnella. Tarvittaessa voidaan yleisen tuen piirissä olevalle oppilaalle tehdä oppimissuunnitelma.
  4. Kokeissa ei saa rokottaa lukivaikeudesta, eikä lukivaikeus saa vaikuttaa arvosteluun.
  5. Opettajan tulee antaa tukiopetusta, jos oppilaalla on vaikeuksia aineen kanssa. Tukiopetusta antaa kukin opettaja omassa aineessaan.
  6. Jos tukiopetus/yleinen tuki ei riitä, vaan oppilas tarvitsee säännöllistä tukea, hänelle annetaan ns. tehostettua tukea.Oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä kodin ja oppilaan itsensä kanssa. Oppimääriä ei yksilöllistetä, vaan tukitoimia jäntevöitetään määrällisesti ja laadullisesti. Käyttöön otetaan oppimista tukevia materiaaleja ja järjestelyjä. Tehostettu tuki toteutuu joustavilla opetusjärjestelyillä, tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella, tiimiopetuksella, samanaikaisopetuksella ja avustajapalveluilla.  Opetuksessa voidaan käyttää oppimistyylien mukaisia keinoja ja tietokoneohjelmia.
  7. Viimeistään tässä vaiheessa oppilaalla tulee olla mahdollisuus lisäaikaan kokeessa, suulliseen näyttöön, saada koekysymyksiä ääneen luettuna tai äänimuodossa.
  8. Jos tehostettu tuki ei riitä, voidaan tehdä päätös siirrosta erityisopetukseen. Päätös vaatii pedagogisen selvityksen , joka laaditaan moniammatillisesti ja käsitellään oppilashuoltoryhmässä.  Päätös tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa. Usein prosessi on pitkäaikainen ja sen katsotaan olevan oppilaan etu.
  9. Mikäli yksittäinen opettaja kieltäytyy tuen antamisesta, rehtori on viime kädessä se, joka vastaa koulun tuen toteutumisen ja opetuksen järjestämisestä.
  10. Mikäli rehtori kieltäytyy yhteistyöstä opetussuunnitelman perusteiden hengen vastaisesti, huoltaja voi olla yhteyksissä Opetushallitukseen.

Lukio


Lukivaikeus huomioidaan ylioppilaskirjoituksissa.

Lisätiedot: www.ylioppilastutkinto.fi (Määräykset ja ohjeet)

Korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut

Korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulukentällä ei ole toistaiseksi yhtenäistä käytäntöä lukivaikeuden huomioinnista, vaan käytänteet vaihtelevat oppilaitoksesta toiseen. Ajatus myös erilaiselle oppijalle esteettömästä korkeakoulukentästä leviää kuitenkin vauhdilla.
Kannattaa tiedustella suoraan kultakin oppilaitokselta, kuinka heillä huomioidaan lukivaikeus pääsykokeessa, tenttitilanteissa ja millaisia tukitoimia oppilaitoksessa on. Yleensä lukivaikeuden huomiointiin ja tukitoimiin vaaditaan opiskelijalta lukitodistus.

4.1.8 Apuvälineet

Lukivaikeuksiselle on monia apuvälineitä.

Esimerkkejä:

• Hidas kirjoittaja: ääntä ja/tai kuvaa taltioivat laitteet

• Hidas lukija: äänikirjat

• Hyppivät rivit: lukikalvot- ja viivaimet

• Matematiikka: havainnollistamisvälineet
• Pitkät numerosarjat : Viivakoodinlukija
• Vieraat kielet: Sanahiiret, elektroniset sanakirjakynät
Lisätietoja apuvälineistä: www.lukiapuvaline.fi
Apuvälinekeskuksessa voit tutustua kaikenlaisiin lukivaikeuksisen apuvälineisiin ja kokeilla niitä ohjatusti apuvälineneuvojan kanssa.
Paikka: Erilaisen oppimisen keskus/Apuvälinekeskus, Vuorikatu 16 A 3, Helsinki (Kaisaniemi).
Tutustuminen ajanvarauksella: 050-44 30 901 tai 050-45  34 434
Apuvälineitä mm. kirjoja, pelejä, viivaimia ja kalvoja erilaisten oppijoiden myyntituotteita linkistä:  http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=38
Apuvälineitä mm. kommunikaatio-ohjelmia, apu- ja harjoitusohjelmia, näönapuvälineitä, lukemisen- ja kirjoittamisen apuvälineitä, nauhoittavia kommunikaatiovälineitä, äänenvahvistimet jne. linkistä: https://www.haltija.fi/category/239/kommunikointi-ja-naon-apuvalineet
Linkkihakemisto mm. oppiminen, esteettömyys, apuvälineitä ja tietokoneohjelmia
https://oppimisvaikeus.fi/materiaalit/linkkihakemisto/
Äänikirjat oppimisen tueksi: https://oppimisvaikeus.fi/etusivu/teemat/oppimisen-tuki/aanikirjat-opiskelun-tueksi-ja-vapaa-ajan-iloksi/








Moniammatillinen aikakausilehti oppimisvaikeuksista


Tietoa mm.


  • erilaisesta opettamisesta ja oppimisesta
  • apuvälineistä
  • työelämästä, terveydenhuollosta ja erilaisesta oppijasta
  • kuntoutuksista ja keinoista
  • tieteen kuulumisista
  • kirjauutuuksista
  • lukijärjestöjen ajankohtaisista uutisista
  • muista ajankohtaisista lukiasioista

Muita alan toimijoita löytyy linkistä: https://oppimisvaikeus.fi/materiaalit/alan-toimijoita/

Selkokielistä ohjausmateriaalia linkistä: https://oppimisvaikeus.fi/materiaalit/materiaaleja/selkokielista-ohjausmateriaalia/


4.2 Palvelujärjestelmä


Vaikka ns. arkitietoa näiden ihmisten tarvitsemista tuki- ja kuntoutuspalveluista on paljon, heidän asemansa työvoima-, sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaana on ongelmallinen. He voivat aikuisiässä olla samanaikaisesti toimeentulotuen, mielenterveystoimiston, päihdehuollon, työ- ja elinkeinotoimiston ja/tai nuorisotyön asiakkaita ja kaikkien näiden tahojen tuntemia, mutta kenelläkään ei ole kokonaisnäkemystä heidän elämäntilanteestaan, tarpeistaan eikä tulevaisuuden tavoitteistaan.

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet eivät sinällään ole tänä päivänä peruste asiakkuudelle ja sitä kautta avun ja tukipalveluiden järjestämiselle. Elämänhallintaan ja elämänuralla etenemiseen liittyviä esteitä ja pulmia käsitellään yksittäisinä, kertaluonteisiin erillistoimenpiteisiin johtavina pulmina, joilla ehkä ratkaistaan senhetkinen akuutti tilanne, mutta jotka eivät johda näiden ihmisten tilanteen kestävään kohentumiseen.

Tarvittavat ratkaisumallit ovat sinänsä yksinkertaisia eivätkä vaadi suuria investointeja. Ne vaatisivat palvelujärjestelmältä kuitenkin työtapoja, joihin ei ole vielä totuttu:

  • varhainen toteaminen jo koulussa, vastuuhenkilön nimeäminen luotsaamaan tällainen nuori nivelvaiheen yli koulusta jatko-opintoihin, joko suoraan tai suunnitelmallisen työelämäkokeilun kautta
  • vastuutahon nimeäminen kunnassa seuraamaan niiden nuorten polkuja, joilla riski ulosputoamiseen on suuri; hallintokuntarajat ylittävä yhteistyö näiden nuorten tukemiseksi
  • yksilöllisten, case management -työotteelle perustuvien tukipalvelujen käyttäminen työvalmennuksessa, opiskelun tukemisessa ja arjen elämänhallintaan opastamisessa
  • pitkäjänteinen työskentely.
  • 4.3 Seuranta







5. Ajankohtaista

Näissä  linkissä esitellään Kuntoutussäätiön ja muiden toimijoiden oppimisvaikeuksiin liittyviä ajankohtaisia hankkeita.  

https://oppimisvaikeus.fi/oppimisen-tuen-keskus/projektit/



Tutkimus-ja kehittämistoiminta: https://www.nmi.fi/fi/tutkimus
Niilo Mäki instituutin tekemä kehitysyhteistyö https://www.nmi.fi/fi/kehitysyhteistyo




6. Lähteet
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet, 2010
Toimittajat: Vesa Närhi, Heikki Seppälä ja Pekka Kuikka
Kustantaja: Niilo Mäki Instituutti
Leila Lammi-Hiltunen
Psykologian lisensiaattitutkimus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Tampereen yliopisto, Kevät 2010
Marjo-Riikka Rimpisuo-Hakala & Asta Yli-Mannila
Palvelupolku laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavan nuoren koulutuksen ja työllistymisen mahdollistajana
Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomi (AMK)
Erilaisten oppijoiden liitto  http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/
Valtakunnallinen lukijärjestö: Tukea, apua, neuvontaa ja koulutusta
Ammattilaisille, vanhemmille ja erilaisille oppijoille
Ulla Kauranen & Salla Sipilä, 2013 (toim.) Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa.
Lähteitä
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/oppimisvaikeuksien-tunnistaminen-ja-tukeminen/
Laaja-alaiset
oppimisvaikeudet, V. Närhi, H. Seppälä, P. Kuikka (toim.), Bookwell Oy, Porvoo
2014.
Heikon
koulumenestyksen varhainen tunnistaminen - haaste koulupsykologille, P.
Hautamäki, 2008, 
Närhi, V.,
Seppälä, H. & Kuikka, P. (2010)(toim.). Laaja- alaiset oppimisvaikeudet.
Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
Marja
Kuusisto,kehittämistyö HAMK, ammatillinen erityisopettajankoulutus 2013
Nettilähteitä:
ameo.fi/mahis
tyohon
verneri.net-kehitysvamma-alan
verkkopalvelu
www.esteetonamis.fi
oppimisvaikeus.fi/tukea/kuntoutus/apuvalineet

www.lukihairio.fi/mista-apua/apuvalineita/

www.opioppimaan.fi/opioppimaan/esteettomyys/apuvalineet

www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=29

//papunet.net/tietoa/apuvalineita-lukemiseen
https://luovi.fi/luovi/projektit/projekteissa-tuotettua-materiaalia/,
erityisopetuksen materiaaleja