Tämä on ryhmän 9 eli ME-ryhmän blogi.
Mikael Pekkala, Matti Husso, Birgitta Kulmala, Marita Sajantola-Honkanen ja Jenny Saarimaa

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet

https://www.thinglink.com/scene/969640376019189764

Tätä halusitte

Kuka on erilainen oppija?

Ihmisen ominaisuus

Usein perinnöllistä

Erilainen tapa oppia, hahmottaa ja prosessoida tietoa

Yleistä, jopa 20 % väestöstä, pojilla yleisempää kuin tytöillä

Ei tyhmyyttä, ei laiskuutta tai saamattomuutta, vaan erilaisuutta

Tiivistelmä

•Laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan epämääräisiä, vaikeasti määriteltävissä olevia oppimisvaikeuksia ja toimintakyvyn puutteita, jotka kouluaikana haittaavat yksilön suoriutumista lähes kaikissa kouluoppimiseen liittyvissä asioissa ja vaikeuttavat selviytymistä myös myöhemmässä elämässä.

• Muita lähelle tulevia, samantyyppisiä ilmiöitä kuvaavia käsitteitä ovat "lievä kehitysvammaisuus" ja "heikkolahjaisuus".

•Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia voidaan tarkastella myös toiminnanohjauksen käsitteen avulla. Toiminnanohjauksen ongelmat vaikeuttavat laaja-alaisesti ihmisen suoriutumista elämän eri alueilla. Opiskelua ne haittaavat puutteellisena kykynä luoda toimivia opiskelustrategioita ja työelämässä ne vaikeuttavat työtehtävien omaksumista sekä niiden itsenäistä suorittamista. Myös sosiaalisten tilanteiden ja normien hahmottaminen ja niiden mukaan toimiminen vaikeutuu usein toiminnanohjauksen ongelmien takia

Katso Kriminaalihuollon tukisäätiön  Youtube video oppimisvaikeuksista:

https://youtu.be/G6vnH3C1qfA

1.1 Mitä tarkoittaa?

Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista puhutaan, kun ongelmia on monella osa-alueella ja pulmat ovat päällekkäisiä eli komorbidisia. (Lukivaikeudet, matematiikan vaikeudet, kielelliset vaikeudet, hahmotusvaikeudet, tarkkaavaisuuden vaikeudet)

Ilmenevät laajemmin tiedon käsittelyn taitojen heikkouksina.

Näkyvät myös sosiaalisissa suhteissa. Ensimmäiset merkit laaja-alaisista oppimisvaikeuksista  tulevat näkyviin jo ennen kouluikää. Leikki-ikäinen lapsi voi olla "sosiaalisesti kömpelö"

1.2 Syitä

Oppimisvaikeudet voivat johtua monista eri tekijöistä.

1.   Geenit/Perimä

Yleisin syy on perimä. Esimerkiksi lukivaikeutta esiintyy usein suvuttain. Se on vahvasti perinnöllistä. Geenitutkimusten mukaan yli puolet lukivaikeuksista johtuu perimästä.

2.   Sikiön kehitykseen vaikuttavat asiat

Äidin raskaudenaikaiset sairaudet, tupakointi, runsas päihteiden käyttö, ympäristömyrkyt tai muut ulkoiset tekijät saattavat vaikuttaa sikiön kehitykseen ja oppimisvaikeuksien syntyyn.

3.   Synnytyksen ja synnytyksen jälkeiset hetket

Äidin raskausmyrkytys, lapsen lievä hapenpuute synnytyksessä, keltaisuus, keskosuus tai pienikokoisuus syntyessä ovat pieniä lukivaikeus riskitekijöitä.

4.   Varhaislapsuuden sairaudet

Toistuvien korvatulehdusten aiheuttama kuulon alenema ikävuosina 0-3v. saattaa olla yhteydessä myöhempiin vaikeuksiin lukemisessa ja matematiikassa.

5.   Vammat

Aivojen tai aistielinten vammautuminen onnettomuudessa voi johtaa oppimisvaikeuksiin.

6.   Sattuma

Oppimisen pulmia voi esiintyä myös ilman mitään edellä mainittuja riskitekijöitä. Lukivaikeus voi myös olla synnynnäistä, vaikka suvussa muilla ei sitä olekaan.

7.   Entäpä ympäristön merkitys ja opettamisen vaikeus?

Esteetön oppimisympäristö

Riittävä tuki ja ohjaus

Tarvittavat järjestelyt: lisäaika, häiriötön tila tarvittaessa

Apuvälineiden käyttö

Moniaistikanavainen ja monipuolinen opetus: opetuksessa kaikki aistikanavat ja tavat käyttöön

1.2 Miten näkyy?

1.2.1 Lukeminen luetun ymmärtäminen, äänteet

Lukeminen hidasta

Ääneenluku vastenmielistä

Vaikea ehtiä lukea tv-tekstejä

Rivit ja kirjaimet hyppivät

Luetun ymmärtäminen vaikeaa, mitään ei jää päähän

Pitkien sanojen ymmärtäminen vaikeaa

Itse lukeminen vaikeaa, mutta toisen lukemana sama teksti ymmärrettävää

Vaikea lukea yksinkertaistakin tekstiä, jos odotetaan nopeaa vastaamista

1.2.2 Kirjoittamisessa

Tekstin tuottaminen työlästä

Käsiala vaikeasti luettavaa

Kirjoitusvirheet

Pitkän ja lyhyen vokaalin erottaminen vaikeaa a vai aa

Kaksoiskonsonantit ovat vaikeita: k vai kk, p vai pp

Kirjaimia puuttuu tai vaihtavat paikkaa Suomi-Soumi, keksi-keski

Kirjaimet sekaantuvat  b ja d, b ja p, t ja d

Sanan loppu tai lyhyt sana sana voi jäädä pois

1.2.3 Kielissä

Pulmia vieraissa kielissä

Ei “kielipäätä”

Sanat kirjoitetaan niin kuin ne lausutaan

Vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä

Vaikeuksia oppia sanastoa

Vaikeuksia lauserakenteissa

1.2.4 Numerot ja matematiikka

Numerot voivat vaihtaa paikkaa 85 vai 58

Vaikeuksia hahmottaa sanallisia tehtäviä

Ulkoa opeteltavat asiat hankalia kuten kertotaulut

Yhteen- ja vähennyslaskuissa lukujen oikea järjestys saattaa vaihtua

Matematiikan kaavat eivät ehkä automatisoidu, silti osaa laskea

Youtubevideo matematiikan oppimisvaikeuksista : https://www.youtube.com/watch?v=f6ylUbE-Z0g

1.2.5 Muuta

Nimien muistaminen vaikeaa

Ulkoaopeteltavat asiat hankalia

Aakkosjärjestyksen muistaminen hankalaa

Oikea ja vasen, itä ja länsi sekoittuvat

Lomakkeiden täyttäminen hankalaa

Vaikeuksia suunnissa ja kartassa käytössä

Vaikeuksia hahmottaa tilaa

Vaikeuksia avaruudellisessa hahmottamisessa

Vaikeutta hahmottaa korkeuseroja

Vaikeuksia kuukausien luettelussa

Vaikeutta pysyä aikatauluissa

Vaikeutta oppia tunnistamaan kellotaulusta kellonaikoja

Vaikeutta ajan hahmottamisessa

Motoriikassa kömpelyyttä, käden ja silmän yhteistyö hankalaa

Keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa, helposti häiriintyvää

Nopea väsyminen, päänsärkyä tai silmien särkyä lukiessa

Hitaus/hätäisyys

Katso Kriminaalihuollon tukisäätiön Youtubevideo Oppiminen ja tarkkaavaavuuden vaikeudet:  https://www.youtube.com/watch?v=_BJJaeC-LZs

1.2.6  Lukitarinoita

Eero, autonasentaja

Kun eteen tulee pumaska papereita uudesta asennus tilanteesta, lukeminen vie aikaa. Kieli monimutkaista ”insinöörilatinaa”. Kuvat auttavat hahmottamaan. Uusien työvaiheiden omaksuminen saattaa vaatia hieman pähkäilyä. Mutta kun lopulta ymmärtää, että näinkös tämä meneekin, ei ole mitään vaikeaa. Joskus saan palautetta, että työhön menee liikaa aikaa.

Niina, tarjoilija

Päässä laskeminen on vaikeaa. Töissä ei saanut käyttää laskinta, se ei kuulemma ollut hienoa. Kehitin oman laskukoneen ruutupöytäliinan ruuduista. Ongelmia tuli sitten kun liinat vaihdettiin ruuduttomiin.

Kari, laulaja/elokuvien ääniohjaaja

Käsikirjoituksissa voi olla kirjoitusvirheitä. Silloin näyttelijöitä saattaa naurattaa. Kun teen ääni näyttelemistä, joskus vieraskielisen sanan ääntämistä pitää harjoitella pidempään. Nopeat tilanteet vaikeita. Kerran tv-mainosta tehdessä laitettiin lappu käteen, että lue toi, aikaa valmistautua oli alle 10 minuuttia.Nuotteja en lue. Biisitekstejä harjoittelen levyltä, kuuntelemalla.

Leena, bussikuski/päiväkodin opettaja

Bussikuskin työssä nopea laskeminen oli pulmallista. Kun asiakas ei antanut tasarahaa, vaan piti osata laskea nopeasti vaihtorahat.Päiväkodissa piti lukea satuja ääneen. Ääneen lukeminen oli takeltelevaa. Lopulta Leena keksi sadut omasta päästään, eikä lukenut. Lapset tykkäsivät.

Henri, hallinnon ammattilainen, akateemisesti koulutettu

Lukivaikeus näkyy kun kirjoitetaan paljon asiatekstejä. Tulee kirjoitusvirheitä ja en ole hyvä tekstin tuottaja. Kollega oikolukee tekstit. Nykyisin, kun laitan tekstin kommentoitavaksi, pyydän, että kommentoikaa ensin asiaa, ei puuttuvia kirjaimia. Katsotaan sitten myöhemmin se kielioppi.

Esa, varustelulevyseppä

Lukivaikeus näkyy hitautena silloin, kun pitää tilaa erilaisia nippeleitä ja nappeleita telakalle isosta paperipumaskasta.

Kirsti Manninen, kirjailija

Lukivaikeus näkyy kirjoitusvirheinä. Onneksi on oikolukuohjelmat ja kustannustoimittajat

Jarkko, kirvesmies

Joskus mittasuhteiden siirtojen ja työpiirrosten hahmottaminen voi olla hankalaa. Raksalla on kuitenkin aina mittamiehet, jotka tekevät erikseen tarkat mittaukset. Hahmottamista auttaa kun kääntää työpiirustukset itseensä päin. Yleensä haluan hahmottaa ensin kokonaisuuden, mitä tehdään ja miksi.

Ville, näyttelijä

Lukeminen on mulle ollut aina vaikeaa ja hidasta. Mutta en mä siitä ole kärsinyt. Joskus luku harjoituksissa kun harjoitellaan jotain uutta, varsinkin jos teksti on vieraalla kielellä, se on vähän kiusallista.

Jaana, kielten opettaja

Joskus saatan kirjoittaa väärin taululle jonkin sanan. Oppilaat huomauttavat silloin.

Ari, AD

ADn työtä on visuaalinen puoli, copywriter tuottaa tekstit. Kirjoitusvirheitä voi tulla ja julisteessa lukea ”Soumi”. Mutta tarvitseeko hyvän visualistin olla myös hyvä tekstin tuottaja? Viime kädessä copywriter tarkistaa tekstit.

Kirsti, koulutussuunnittelija

Puhelimessa kun joku kysyy nopeasti jotain asiaa, vaikka lakipykälää, en välttämättä heti löydä sitä. Olen oppinut sanomaan, että soitan pian takaisin ja tarkistan asian.

Juha, yrittäjä

Paperityöt ovat tuskaa. Tarjouksen tekeminen asiakkaalle saattaa viedä aikaa. Joskus on vaikea arvioida, meneekö työn suorittamiseen kaksi vai kolme tuntia.

Eija, kotitalousopettaja/catering-palvelu

Mittasuhteiden hahmottaminen voi olla hankalaa. Olen monesti lukenut reseptejä väärin, laittanut litran desilitran sijaan. Numerot saattavat vaihtaa paikkaa keskenään. Kerran 50-vuotispäivillä en meinannut millään saada laitettua numeroita 0 ja 5 kakkuun oikein päin.

Jukka, tanssija

Suuntien hahmottaminen (oikea-vasen) on ollut vaikeaa. Olen alun perin joutunut todella miettimään kumpi on vasen eli kellokäsi.

Jouko, koneistaja

Jouko oli tehnyt koko ikänsä työtä perinteisillä työtavoilla ja piirtänyt kuvia kiiloista. Yhtäkkiä työ tietokoneistui. Piti osata piirtää työkuvia tietokoneen autocad-ohjelmalla, jonka ohjeet ja käskyt olivat englanniksi, jota Jouko ei osaa.

Eeva, johdon assistentti

Numerot eivät tuota vaikeuksia, mutta kirjoitusvirheitä tulee. Oikolukuohjelma on kovassa käytössä. Lukeminen häiriintyy helposti, taustalla ei saa olla hälyä, esim. radiota,  kun perehtyy uuteen tekstiin. Eeva ei pidä siitä, että joku katsoo olan yli kun hän kirjoittaa sähköpostia.

Peter, käsikirjoittaja

Kirjoittaminen on työlästä. Käsin en saanut aikaisemmin paperille mitään. Tietokoneiden tuleminen muutti elämän ihan täysin. Sen jälkeen ryhdyin tuottamaan käsikirjoituksia.

Anni, artesaani

Mittasuhteiden suurentaminen on kompastuskiveni. Kerran jouduin suurentamaan shakkiruudukon, vaikka sanoin, että se on asia, johon en pysty. Se oli kova kolaus, koska tämä sattui omalla alalla. Lopulta päänsärkyä oli joka päivä, pitkään vielä sen jälkeenkin kun lopetin työt.

Timo, rekkakuski

Karttaa on vaikea hahmottaa ja pitkiä paikannimiä ei ajaessa ehdi lukea. Varsinkaan vieraskielisiä ulkomaan ajoilla. GPS auttaa. Siinä tulee tietoa visuaalisesti ja äänenä.

Tiina, insinööri

Numerot menevät sekaisin. Saatan sanoa tuhat, vaikka tarkoitan sata. Tämän takia en kovin mielelläni mene myyntityöhön. Työnantaja huomioi sen hyvin.

Kalle, vahtimestari

Kallen työhön kuului laittaa kopiokoneisiin paperia ja mustetta. Kallelle vieraat kielet ja numerosarjat ovat hankalia ja ”zyxzäx 2700” ei jää mieleen. Kalle muisti pakkaukset visuaalisesti, värikoodin ja pakkauksen ulkonäön mukaan.

Lisää lukitarinoita

Eero Helenius: Lukivaikeuksinen autonasentaja tarvitsee aikaa kirjallisiin työohjeisiin(pdf)

Luksitko 2/2009

Esa Zuban: Varustelulevyseppä kirjoittaa, tekee musiikkia, stand up-komiikkaa ja opiskelee kieliä (pdf)

Luksitko 2/2008

Tiia Selväntö: Onko aina kaikkialla se mutta? (pdf)

Luksitko 2/2008

Nina Mesiäinen: Nopeutta tärkeämpää on osaaminen (pdf)

Luksitko 2/2005

Neuropsykologipalvelu Ludus :n Miten selviytyä oppimisvaikeuksien kanssa video:

https://www.youtube.com/watch?v=mynPFta64ec

1.3 Testejä

1.3.1 Havaintokanavatesti Millä tavalla opit parhaiten? Kuulemalla, näkemällä, tekemällä, liikkumalla? Oletko auditiivinen, kinesteettinen vai visuaalinen oppija?

Havaintokanavatestin voit tehdä seuraavasta linkistä:

http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=386

Testi on suuntaa-antava. Monet käyttävät useita havaintokanavia melko tasaisesti, mutta omat vahvuusalueet oppijana on hyvä tuntea.

Oppimistyylitesti : http://www.porttivapauteen.fi/vapautuvat/opas_oppimisvaikeuksiin/oppimistyylit/oppimistyylitesti

1.3.2 Lukitesti

Milloin lukitestiin?

Lukitestiin mennään yleensä silloin, mikäli jokin taho vaatii virallista lukitodistusta lukivaikeudesta. Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin tarvitaan lukitodistus. Jokin oppilaitos saattaa antaa lisäaikaa pääsykokeessa lukitodistuksella ja monesti tukitoimien toteutuminen edellyttää lukitodistusta.  Monesti autokoulut edellyttävät lukitodistusta lisäajan ja tukitoimien saamiseksi.

Käytännöt eivät ole yhtenäisiä kaikkialla, joten kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin etukäteen, huomioidaanko lukivaikeus esimerkiksi pääsykokeessa.

Osa menee lukitestiin oman mielenkiinnon vuoksi. Testin avulla voi selvitellä mahdollista lukivaikeuttaan tarkemmin ja saada asiasta varmuuden.Lukitestiin ei tarvitse mennä lainkaan, ellei lukitodistusta tarvita ja jos oma tieto asiasta riittää.

Minkä ikäisenä?

Lukitestiin menijän tulisi olla ”lukuvaiheessa” eli vähintään ekaluokkalainen. Yläikärajaa ei ole. Varsinaisia aikuisille suunniteltuja testejä ei ole, mutta kokenut lukitestaaja testaa aikuisia sovelletuilla testeillä. Lukijärjestöstä saat parhaiten tietoa oman alueesi testaajista.

Ketkä testejä tekevät?

Erityisopettaja, puheterapeutti, psykologi , neuropsykologi tai muu lukivaikeuteen perehtynyt ammattilainen.

Kuka maksaa?

Yleensä testattava itse, mikäli testi tehdään yksityisesti. Kannattaa tiedustella koulusta/oppilaitoksesta testauksen mahdollisuutta.

Mikä ero testillä ja testillä?

Yksilötesti ja lukitodistus

Ammattilaisen tekemästä yksilölukitestistä saa tarvitun virallisen lukitodistuksen. Lukitestiin tulisi varata aikaa n. 3 tuntia. Muista varata testiaika ajoissa, sillä testiin ei välttämättä pääse päivän varoitusajalla!

Testaajasta riippuen testi sisältää alkuhaastattelun. Lukitestissä testataan esimerkiksi korvan kykyä erotella äänteitä ja niiden pituuksia, äännetyömuistia, nopeaa nimeämistä, kirjoittamista ja lukemista.

Lukilausunnon sisältö riippuu siitä, mille taholle lausunto tulee. Osalle tahoista riittää pelkkä tieto lukivaikeudesta. Monesti taas lukilausunto sisältää suosituksia siitä, millaisia tukitoimia henkilö tarvitsee ja miten lukivaikeus henkilön kohdalla näkyy.

Lukitesti on maksullinen. Hinnat ovat testaaja kohtaisia. Lukijärjestöiltä ja valtakunnallisesta lukipuhelimesta saa parhaiten tietoa lukitestaajista alueellasi.

HUOM! Ylioppilaskirjoitukset ja lukitodistus.

Jos oppilaalla on keskivaikea tai vaikea lukihäiriö, hänellä on ylioppilastutkinnossa oikeus erityisjärjestelyihin. Erityisjärjestelyjä saadaksesi tarvitset lukitodistuksen, joka on laadittu lukioaikana.

Tarvitset lausunnot kolmelta lausunnonantajalta: lukitutkimuksen suorittajalta (esimerkiksi erityisopettaja) ja kahdelta opettajalta. Erillistä lääkärinlausuntoa ei tarvitse.

https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Sairaus/fi/fi_luki_maarays.pdf

https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Sairaus/fi/fi_luki_lomake_1.pdf

https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Sairaus/fi/fi_luki_lomake_2.pdf

Lisätiedot: www.ylioppilastutkinto.fi

Lukiseula

Lukiseuloja voidaan tehdä ryhmälle tai yksittäiselle henkilölle. Ryhmäseulatesti kestää n. kaksi tuntia.

Seulatestissä selvitetään lukunopeutta ja –tarkkuutta, luetun ymmärtämistä, oikeinkirjoitusta ja äänteiden erottelua. Se on suppea verrattuna yksilötestiin.

Seulatestillä ei varsinaisesti todeta lukivaikeutta, eikä siitä saa lukitodistusta. Seula antaa kuitenkin viitteitä lukivaikeudesta.Seulaan osallistuneet saavat kirjallisen palautteen.

Seulaan voivat osallistua 15 vuotta täyttäneet. Monissa oppilaitoksissa opiskelijoiden mahdollisia lukivaikeuksia kartoitetaan opintojen alussa seulatestillä. Seula auttaa löytämään nopeasti ne opiskelijat suuresta joukosta, jotka tarvitsevat tukitoimia.

Moni aikuinen käy seulatestissä selvittämässä, voisiko lukivaikeus selittää ongelmia opiskelussa tai työasioissa.

Seulatestiin osallistuminen on melko edullista. Jotkin tahot tekevät seulatestejä myös ilmaiseksi.

Neuropsykologinen lukitesti

Neuropsykologinen testi on laaja-alaisempi kuin perinteinen lukitesti. Siinä testataan henkilön kokonaiskapasiteettia, mm. älyä, lahjakkuutta ja erityisvaikeuksia näköhahmottamisessa, muistissa jne.

Neuropsykologisia testejä tekevät yksityiset neuropsykologit ja sairaaloiden neurologian ja foniatrian klinikat. Niihin tulisi saada lähete terveyskeskuslääkäriltä.

Perinteinen lukitesti on riittävä ylioppilaskirjoituksiin, oppilaitoksiin, autokouluun jne.

Pikalukitesti

Pikalukitesti on tarkistuslista lukivaikeuteen liittyvistä asioista pääasiassa aikuisen arkielämässä. Sen avulla ei todeta lukivaikeutta, vaan sen avulla voi itse miettiä, voisikohan kyseessä olla lukivaikeus. Testi on nopea tehdä.

Pikalukitesti toimii myös helppona puheeksiottamisen välineenä ammattilaisille.

Testin on kehittänyt British Dyslexia Association.

Pikalukitestin voi tehdä mm. Erilaisten oppijoiden nettisivuilla linkistä:

http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=257

http://www.lukihero.fi/lukitestaus/pikalukitesti/

Lukihäiriötesti https://vinke.fi/lukihairiotesti?gclid=CjwKCAjwmefOBRBJEiwAf7DstIPqaQQ0f9u0n2gbf9SaQyjYXKUTXQ6NEVv1FKGp8d3uRu34VCjXXBoC040QAvD_BwE

Oppimisvaikeustesti

http://www.porttivapauteen.fi/vapautuvat/opas_oppimisvaikeuksiin/oppiva-testi

2.1  Integroituminen yhteiskuntaan

Laaja-alaisen oppimisvaikeuden omaava kohtaa monia vaikeuksia elämänsä varrella. Yhteisöön sopeutumattomuus näkyy kaikkien ikävuosien aikana. Yleiset toimintakyvyn puutteet luovat heikomman pohjan selviytyä arjesta ja ns. normaaleista elämän mukanaan tuomista vaiheista. Yhteiskuntaan kuulumattomuus, ulkopuolisuus tuntuu vahvana. (Ahonen, Aro, (toim), Oppimisvaikeudet, Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena, 2003, PS-kustannus, Jyväskylä.)

2.1.1 Esiopetus

Jo päivähoidossa muodostuu lasten kesken ryhmiä, joissa hierarkkiset asemat vahvistavat  paikkansa sekä toisten lasten, että aikuisten tiedostamattomien ja tiedostettujen toimien johdosta. Eriarvoistumiseen vaikuttavat lapsen sosiaaliset taidot, leikkitaidot, kanssakäymisvalmiudet sekä mahdollisesti perhetausta. Hoitoryhmien ollessa suuria voi erityistä tukea ja kannustusta tarvitseva lapsi jäädä kaiken tohinan ja touhun alla ilman tarpeellista huomiota ja tukea.

(Määttä, Rantala, (toim), Tavallisen erityinen lapsi, Onnistuneen yhteistyön arvoitusta ratkomassa, 2016, PS-kustannus, Juva

2.1.2 Perusopetus

Peruskoulussa erityisen tuen antamiseen tarvitaan opettajien ja ohjaajien havaintoihin perustuvaa toteamusta. Tukea siis annetaan tarvittaessa. Tuen saamisen edellytyksenä ei ole koulussa lääketieteellistä ja perusteltua toteamusta. Pienluokalla saa opetella asioita hieman vapaammin kuin valtaluokilla. Pienluokkalaiset toisaalta  saavat myös osakseen syrjintää jo pelkästään luokkansa vuoksi.

(Närhi, Seppälä, Kuikka, (toim.) Laaja-alaiset oppimisvaikeudet, 2010, Porvoo)

2.1.3 Ammatillinen koulutus

Ammatillisten opintojen keskeytyminen johtaa usein syrjäytymiseen usealla elämän osa-alueella. Liian vähäinen tai väärin kohdennettu tuki perusopetuksessa tai jo jopa varhaiskasvatuksessa edesauttaa syrjäytymistä myöhemmällä koulutusuralla.

Ammattiin opiskelevista nuorista, jotka keskeyttävät opintonsa, on melkeinpä kaikissa tapauksissa henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä jonkinasteisia ongelmia. Sosiaalinen kömpelyys yhdessä oppimisvaikeuksien kanssa ovat syypäitä ystävien ja kavereiden vähäisyydelle.

(Ulla Kauranen & Salla Sipilä, 2013 (toim.) Oli syy tulla kouluun, Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa, 2013, Hämeenlinna.)

2.1.4 Työelämä

Henkilö jolla on oppimisvaikeuksia kohtaa työmarkkinoille pyrkiessään monia hyvin vaikeasti avautuvia ovia. Hänen kilpailukykynsä suhteessa toisiin on monella saralla heikko. Työkokemuksen kertymisen vähäisyys ja puutteellinen käsitys omista mahdollisuuksista eivät edesauta työllistymistä tai työpaikan pysyvyyttä. Myös työelämän monet kovat vaatimukset pysäyttävät työllistymistoiveet.

(Aalto, Eskola, Karlsson, Kopu, (toim.) Polkuja työelämään, kokemuksia ammatillisen erityisopetuksen työelämäyhteistyön kehittämisestä, Invalidiliitto, 2007, Hyvinkää)

           

2.1.5 Harrastukset

Kysyttäessä  harrastuksista, moni laaja-alaisten oppimisvaikeuksien omaava lapsi, nuori tai nuori aikuinen vastaa harrastavansa, ei mitään. Omat kiinnostuksen kohteet ovat enemmänkin toiminnoissa, joissa voi olla yksin tai pienessä ryhmässä samanhenkisten henkilöiden kanssa. Joukkuelajit, etenkin urheilulajit eivät juuri koskaan ole lempi harrastuksia tai edes ajanvietto mahdollisuuksia. Järjestettyjen ja hyvin strukturoitujen toiminta- ja harrastus kerhojen kautta voi löytyä lisää avoimuutta ja kiinnostusta erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Esimerkkinä Freedom-ryhmä Ammattiopisto Tavastialla. Toimintaryhmän  tarkoituksena oli kehittää nuorten elämänhallinnan perustaitoja, vahvistaa sosiaalisten tilanteiden kohtaamisessa, kohentaa omaa minäkuvaa ja myös rakentaa toimivia sosiaalisten suhteiden verkostoa.

(Ulla Kauranen & Salla Sipilä, 2013 (toim.) Oli syy tulla kouluun, Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa, 2013, Hämeenlinna.)

2.1.6 Perhe

Moni laaja-alaisen oppimisvaikeuden omaava nuori aikuinen asuu hyvin pitkään lapsuudenkodissaan. Kodin turvallisesta ympäristöstä pois muuttaminen tuntuu liian vaikealta tai jopa mahdottomalta. Osa kuitenkin saa ohjauksen avulla mahdollisuuden oman kodin hankkimiseen ja ylläpitoon. Epäusko omaan itseensä ja luottamuksen puute saavat myös henkilön jäämään yksineläjäksi. Tämä vuorostaan lisää syrjäytyneisyyttä ja uusien tilanteiden ja ihmisten kohtaamisen pelkoa. Myös vaikeudet rahoittaa itsenäistä elämää estää omaan tupaan muuttamisen.

(Närhi, Seppälä, Kuikka, (toim.) Laaja-alaiset oppimisvaikeudet, 2010, Porvoo)

2.2  Riskit

Laaja-alaisten oppimisvaikeuksien omaavalla on vaikeuksia selviytyä arkiaskareista. Hänen elämänsä tuntuu välillä täydeltä kaaokselta. Tällöin eristäytyminen ja erakoituminen lisääntyy. Elämänhallinnan puutetta värittää usein myös huolimaton rahankäsittely, jolloin taloudelliset murheet alkavat kasvaa.

Psyykkiset ongelmat ovat tuttuja oppimisvaikeuksien kanssa painiskelevalla  henkilöllä. Heikot ja hitaat  oppimistulokset alentavat opiskelumotivaatiota, jolloin myös itsetunto alkaa saada kolhuja. Itsetunnon aletessa, myös esimerkiksi liikunta ja muut mieltä piristävät ja  rikastavat toiminnat menettävät merkitystä. Kokonaisvaltainen elämänlaatu heikkenee.

Epäonnistumiset johtavat usein lisääntyviin itsetunto-ongelmiin, jolloin taas mielenterveys alkaa reakoida voimakkaasti.

Tuen puute juuri murrosvaiheessa, eli nuoruudesta aikuisuuteen siirtymisen vaiheilla, vaikeuttaa henkilön selviämistä aikuisuuden ja mahdollisesti oman perheen alkuun. Tukea ei ole saanut riittävän johdonmukaisesti ja pitkästi.

Työelämään pääsy ei onnistukaan niin helposti, ilman lisätukea ja eikä koulutusmahdollisuuksiinkaan osaa tarttua.

Huono työllistyminen sekä työssä kiinni pysyminen johtaa usein pitkäaikaistyöttömyyteen. Tästä johtuva taloudellinen ahdinko tuo tullessaan köyhyyden monet kasvot.

Tukitoimet jatkuvat pitkään ja tuen kokonaiskuvan hahmottaminen ei ole kenelläkään hallussa. (mielenterveystyö, päihdetyö, toimeentulotuki, te-toimisto, nuorisotyö ja sosiaalityö)　

https://youtu.be/FeIGb8jOMJc  Kuntoutussäätiön youtubevideo: Elämää mielenterveyden ja oppimisen kanssa

https://youtu.be/_BJJaeC-LZs  Kriminaalihuollon tukisäätiön youtubevideo: Oppiminen ja tarkkaavuuden vaikeudet

https://youtu.be/igOy7Rb3Zuk: Kriminaalihuollon tukisäätiön youtubevideo:  Oppiminen, asenteet ja itsetunto

3. Opetuksen näkökulma

Tavallisesti peruskoulun opiskelu joko kokonaan tai hyvin laajasti yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Toinen mahdollisuus on opiskelu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti mutta suurin vaikeuksin ja hyväksyttävän suorituksen alarajalla

•Vahvuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen

•Hops ja hojks

•Moniammatillisuus

•Työhönsijoittuminen

•Elämänhallinta

•Koulussa ja opiskelussa tarvitaan muita enemmän ympäristön ja   yhteisön tukea.

•Erilaiset tehtävät, rytmitykset ja opiskelutekniikat avuksi.

•Toiminta- ja oppimisympäristön kehittäminen: välineet, tilat ja esim.  opasteet helposti mielettäviksi.

•Ohjaus suunnitelmalliseksi ja selkeäksi

•Opiskelijan oman toimintakyvyn vahvistaminen harjoitteilla ja neuvoilla

•Ohjausta ja apua elämän eri tilanteiden hoitamiseen ja niistä selviytymiseen

•Pitkäaikainen ja suunnitelmallinen tukihenkilö/luottohenkilö

•Omat polut ja vauhti työelämään valmentautumisessa

•Tavoitevalmius: mielekäs oman suuntautumisen ja taitojen mukainen

työ

3.1 Miten oppimisvaikeuden voi huomioida opetustilanteessa

Yksilölliset opintopolut

Kun kirjoitat taululle, älä puhu samalla. Kuuntelu ja muistiinpanot eri aikaan

Anna aikaa

Älä pakota ääneenlukua

Opeta opiskelutekniikkaa ja ohjaa opinnoissa

Miettikää yhdessä ominta tapaa oppia (näkemällä, kuulemalla,kirjoittamalla,  lukemalla, tekemällä, kokeilemalla, hitaammin vai nopeammin, ryhmässä vai yksin, väreillä tai muodoilla, paloina vai kokonaisuuksina, aamulla vai illalla)

Iso fonttikoko, lyhyet rivit, kapeat palstat

Musta teksti valkoisella taustalla voi saada rivit hyppimään, koita vaalenkeltaista tai vaalean vihreää paperia tai värikalvoja

Huomioi myös taulutussin värit

Ei liikaa muistettavaa kerralla

Jos kirjoittaminen on työlästä, anna materiaali ja pääkohdat etukäteen

Pieni yhteenveto voi auttaa

Mieti useampi tapa selittää sama asia

Voiko materiaalia kuvata tai nauhoittaa (esim. Oppilas itse)

Vältä rasti ruutuun tehtäviä

Pidä suullisia tenttejä

Liikkumisen tarve tunnilla voi olla perusteltua oppimisen kannalta

Vältä kilpailutilanteita

Hyödynnä kuvia, musiikkia, värejä, muotoja, liikkumista, ryhmiä

Käytä kaikkia mahdollisia teknisiä apuvälineitä opetuksessa- ja oppimistilanteissa

Muista kannustaa ja kehua

Suomen oppimiskeskuksen Youtubevideo Oivalluksia oppimiseen:

https://www.youtube.com/watch?v=1flcFn0762w

3.2 Työpaikalla 

1. Riittävästi aikaa työhön perehdytykseen

2. Perehdytys työhön moniaistikanavaisesti

3. Avoin keskustelu ja avoin ilmapiiri työpaikalla

4. Työtehtävien henkilökohtaistaminen vahvuuksien kautta

5. Työtehtäviä monella tapaa

6. Apuvälineet erilaisen oppijan käyttöön

HUOM! Työnantaja voi hankkia apuvälineitä työntekijälleen ja saada niihin ns. työolosuhteiden järjestelytukea. Lisätietoja TE-toimistoista ja Työ- ja Elinkeinoministeriöltä: www.tem.fi

4. Tukitoimet

   

Varhainen toteaminen

Intensiivinen tuki nivelvaiheessa

Ympäristön tuki selviytyäkseen

Kuntoutus ja räätälöidyt tukipalvelut

Pitkäjänteinen työvalmennus

Yksilöllinen palvelunohjaus, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut saatavilla mutta asiakassuhde ongelmallinen, nykyinen palvelujärjestelmä kankea ja riittämätön, kokonaiskuva puuttuu

Pidempiaikaisen ja kestävän tilanteiden parantamiseen ei johdonmukaista suunnitelmaa

Varhainen ja suunnitelmallinen seuraaminen ja yhdessäkulkeminen mahdollistaisi kokonaisvaltaisemman elämänhallinnan kehittymisen

Tukitoimia
oppimiseen

 

 Oheinen
lista tukitoimista, joista erityistä tukea tarvitseva henkilö/laaja-alaisista
oppimisvaikeuksista kärsivä henkilö hyötyy. Apua löytyy esimerkiksi:

Erilaisten
oppijoiden liiton sivuilta

www.erilaistenoppijoidenliitto.fi

A)      Riittävästi aikaa
perehdytykseen ja opiskeluun

B)      Perehdytys työhön
moniaistikanavaisesti

Työntekijää
perehdytettäessä työtehtäviin, työpaikan käytänteisiin, laitteiden käyttöön
jne, perehdytyksen tulee tapahtua monella eri tavalla:

·         suullisesti,

·         kirjallisesti

·         näyttämällä käytännössä

·         käyttämällä apuvälineitä (oppaat,
videot jne.)

·         yhdessä tekemällä

C)      Avoin keskustelu ja avoin
ilmapiiri  oppilaitoksessa ja työpaikalla

Avoin
keskustelu oppilaitoksessa oppimisen eri tavoista ja työtapojen erilaisuudesta
hyödyttää kaikkia opiskelijoita ja opettajia .  Esim. lukivaikeuksia
omaavan työntekijän ei tarvitse salata ongelmaansa.

   
D) Ammatillisessa koulutukseea työtehtävien sopeuttaminen vahvuuksien kautta

Hyvä
työnantaja/oppilaitos  tuntee opiskelijan vahvuudet ja heikkoudet, samoin
hyvä työporukka. 

Opiskelija
saattaa olla hyvä turvalaiteasennuksen perustehtävissä esim. Kaapelien vedossa,
kameroiden asentamisessa tms. Mutta esimerkiksi ohjelmointi ei ole vahvinta
alaa tai käytön opastus on syytä jättää sellaiselle henkilölle joka pystyy
omaksumaan tietoa helpommin ja soveltaan sitä

E)
Työtehtäviä/opiskelutehtäviä/materiaalia monella tapaa

Työtehtäviä
voi antaa ja suorittaa  monella tavalla. Henkilöllä ollessa pulmia muistaa
pitkiä listoja, voi tehtäviä antaa pätkissä tai antaa listan kirjallisena?
Voiko opiskelutehtävän suorittaa suullisesti tai näyttämällä työsuorituksen.
Tarvitseeko tehtävän olla vain kirjallinen? Voiko tehtävää täydentää
suullisesti.  Pitkien numerosarjojen muistaminen ollessa hankalaa, voiko
sarjoja pilkkoa lyhyemmiksi?

F)
Apuvälineet erilaisen oppijan käyttöön

Markkinoilla
on monia erilaisia apuvälineitä, joista erilainen oppija voi hyötyä.
Kirjoitusvirheet on helpompi havaita, jos koneen puhesynteesiohjelma lukee
kirjoitetun tekstin kirjoittajalle ääneen. Hidas kirjoittaja voi tehdä
kokousmuistiinpanonsa nauhurilla. Hidas lukija voi surauttaa luettavat paperit
lukevan skannerin läpi ja kuunnella tekstin. Viivakoodilaite on kätevä
apuväline pitkille käyttäjätunnuksille ja viitenumeroille.

Työnantaja
voi hankkia apuvälineitä työntekijälleen melko pienin kustannuksin ja saada
niihin jopa ns. työolosuhteiden järjestelytukea. Lisätietoja työolosuhteiden
järjestelytuesta saa Työ- ja Elinkeinoministeriöltä: www.tem.fi

Oppi­mis­vai­keuden
tunnis­ta­minen ja tuke­minen kou­lussa

Kou­lun aloi­tus­vai­heessa
on tär­keä enna­koida oppi­mis­vai­keudet ja tuen tar­ve. Vai­keudet ei­vät ni­mittäin
ai­na tu­le esille en­nen kou­lun al­kua.

Eri­tyi­so­pet­taja
tes­taa oppi­laiden val­miuksia luo­kittain ja tarvit­taessa yksi­löl­li­sesti.
Mi­käli oppi­mis­vaikeus on merkit­tävä, jatko­tut­ki­muk­sena teh­dään usein
koulup­sy­ko­login tut­kimus. Sii­nä selvi­tetään muun muas­sa op­pilaan taito­taso
ja oppi­misen vai­keuksia se­kä vah­vuuksia.

Yleensä oppi­mis­vai­keuk­sista
kär­siviä lap­sia ja nuo­ria au­tetaan ope­tel­tavien asioiden ja järjes­tyksen
struk­tu­roin­nilla ja oh­jeiden se­kä teke­misen pilkko­mi­sella

Oppi­misen
ja koulun­käynnin tu­ki jae­taan kol­meen osaan:

• yleiseen taval­lisen luokka­muo­toisen
  ope­tuksen tu­keen (esim. tukio­petus), 
• tehos­tettuun  tukeen 
• eri­tyiseen tu­keen.
  Eri­tyistä
  tu­kea tarvit­se­ville oppi­laille laa­ditaan henki­lö­koh­tainen ope­tuksen
  järjes­tä­mistä kos­keva suunni­telma (HOJKS). Op­pilas voi ol­la integ­roi­tuna
  ylei­so­pe­tuksen ryh­mään tai opis­kella osin tai ko­konaan eri­tyis­ryh­mässä
  tai -luo­kassa.
  www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/oppimisvaikeuksien-tunnistaminen-ja-tukeminen/
  Mon­ta ta­hoa
  oppi­lasta tuke­massa
  Koulu­ter­vey­den­huolto
  jat­kaa neuvo­lassa alka­nutta lap­sen kas­vun, kehi­tyksen ja hyvin­voinnin
  seu­rantaa ja tuke­mista. Tä­mä ta­pahtuu yhteis­työssä mui­den oppi­las­huollon
  toimi­joiden kans­sa. Koulu­ter­vey­den­huollon tehtä­vänä on myös tarvit­taessa
  oh­jata op­pilas jatko­tut­ki­muksiin ja -hoitoon.
  Kun­nan on
  järjes­tet­tävä oppi­laalle terveys­tar­kastus jokai­sella vuosi­luo­kalla ja
  li­säksi yksi­löl­lisen tar­peen mu­kaan. Ensim­mäi­sellä, viiden­nellä ja
  kahdek­san­nella luo­kalla tarkas­tuksen on ol­tava laa­ja, ja sen te­kee
  tervey­den­hoi­taja yhteis­työssä lää­kärin kans­sa. 
  Tervey­den­hoi­taja
  tar­kastaa op­pilaat vuo­sittain, mut­ta tut­kimus olisi hy­vä teh­dä myös sil­loin,
  kun yleinen tu­ki ei rii­tä oppi­miseen. Koulu­lää­kärin olisi syy­tä ar­vioida
  op­pilaan tervey­den­tilaa vii­meistään, kun tehos­tettu tu­ki tun­tuu riittä­mät­tö­mältä.
  Koulup­sy­ko­login
  tutki­muk­sessa selvi­tetään oppi­mis­vai­keuden laa­juus ja ta­so. Sii­nä voi
  pal­jastua mui­ta eri­tyis­vai­keuksia. Koulu­ku­raat­to­rilla voi puo­lestaan
  ol­la tie­toa koulu­kiu­saa­mi­sesta. Jos­kus per­he voi hyö­tyä perhe­neu­volan
  tai lasten­suo­jelun kaut­ta saata­vasta tues­ta.
  Opet­ta­jalla
  ja eri­tyi­so­pet­ta­jalla on tie­toa oppi­mis­vai­keuden käy­tännön merki­tyk­sestä
  ja saa­dusta eri­tyi­so­pe­tuksen tihey­destä, laajuu­desta ja te­hosta se­kä
  op­pilaan moti­vaa­tiosta. Kunnal­lisen puhe­te­ra­peutin ar­vio on tär­keä
  epäil­täessä kielel­listä eri­tyis­vai­keutta.
  On­gelman
  kartoit­ta­miseen tar­vitaan siis useita eri ammat­ti­laisia. Hei­dän tutki­mus­tensa
  perus­teella lää­käri ar­vioi lääke­tie­teel­listen lisä­tut­ki­musten tar­peen
  ja käyn­nistää tarvit­tavat tuki­toimet ja seu­rannan yh­dessä oppi­las­huollon
  toimi­joiden kans­sa.
  www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/oppimisvaikeuksien-tunnistaminen-ja-tukeminen/
  
  
  Vai­keimmat oppi­mis­vai­keudet kuu­luvat eri­kois­sai­raan­hoitoon
   
  Eri­kois­sai­raan­hoitoon
  voi­daan lä­hettää lap­si tai nuo­ri, jol­la on vaikea-as­teinen oppi­mis­vaikeus,
  ei­kä hy­vin järjes­tetty eri­tyinen tu­ki, ei­vätkä perus­ter­vey­den­huollon
  toimen­piteet ole aut­taneet. Myös on­gelmien vaikea­sel­koi­suuden vuok­si voi­daan
  tar­vita tar­kempia tutki­muksia
  Jatko­tut­ki­muksia
  tarvit­sevat myös lap­set, joil­la epäillään oppi­mis­vai­keuksien taus­talla
  sai­rauksia, aisti­vam­moja tai psyyk­kisen hyvin­voinnin on­gelmia. Vai­keista
  kielel­li­sistä häi­riöistä kär­sivät lap­set oh­jataan mahdol­li­suuksien mu­kaan
  foniat­rille ja muut tai laaja-alai­semmat oppi­mis­vai­keudet lasten­neu­ro­lo­gille.
  Psy­kiat­rista hoi­toa tarvit­sevat lap­set oh­jataan las­ten- tai nuori­sop­sy­kiat­rille.
  Neuro­lo­giset
  sai­raudet, joi­den oi­reet voi­vat il­metä eri­tyis­vai­keuk­sina, ovat kui­tenkin
  harvi­naisia. Oppi­mis­vai­keuksien taus­talla on sai­raus al­le 1 %:ssa tapauk­sista.
  Tuki­toimia
  mietit­täessä oppi­mis­mo­ti­vaation säilyt­tä­minen muun muas­sa löytä­mällä
  so­pivat oppi­misst­ra­tegiat ja -ympä­ristö on olen­naista. Tule­vai­suuden
  kou­lussa oli­sikin syy­tä li­sätä oppi­laiden osal­li­suutta kou­lutyön kehit­tä­mi­sessä.
  Lap­sia moti­voivia
  ope­tuksen työka­luja kehi­tetään. Käy­tössä on muun muas­sa luku­taidon perus­teiden
  oppi­miseen tarkoi­tettu inter­net­poh­jainen Eka­peli, jo­ka so­veltuu käytet­tä­väksi
  esi­kou­luiästä al­kaen kou­lussa ja koti­har­joit­te­lus­sakin.
  Tutki­muksen
  ja koke­muksen kaut­ta saa­tu tie­to on li­sännyt ymmär­rys­tämme oppi­mis­vai­keuk­sista.
  Useim­miten opet­tajien, koulup­sy­ko­logien, koulu­ku­raat­torien ja koulu­ter­vey­den­huollon
  toimen­piteet riit­tävät vai­keuksien arvioi­miseen ja las­ten ja nuor­ten riit­tävään
  tu­keen ja seu­rantaan. Oppi­mis­vai­keus­diag­noosia ei tar­vita, mi­käli kou­lun
  tuki­toimet riit­tävät tu­kemaan oppi­mista.
  Näiden
  lisäksi esim.
  https://oppimisvaikeus.fi/tukea/kuntoutus/apuvalineet/
  https://www.lukihairio.fi/mista-apua/apuvalineita/
  http://www.opioppimaan.fi/opioppimaan/esteettomyys/apuvalineet
  http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=29
  http://papunet.net/tietoa/apuvalineita-lukemiseen
  
  

4.1.1 Erilaisille oppijoille suunnatut kurssit

Luki-kielikurssit ja muut kurssit

Osalla lukijärjestöistä on ohjelmassaan mm. luki-englanninVarsinkin lukijärjestöt, mutta myös jotkut työväen-ja kansalaisopistot sekä oppilaitokset järjestävät kursseja räätälöidysti erilaiselle oppijalle.

Lukikurssi

Lukikurssit on yleensä tarkoitettu aikuisille, jotka haluavat kohentaa lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojaan. Kursseilla tehdään lukemis-ja kirjoitusharjoituksia pienessä ryhmässä.

”Opi oppimaan”-kurssi

Kurssilla puhutaan yleensä oppimisen eri tavoista, keinoista, tyyleistä ja oppimisen strategioista ja pyritään löytämään kunkin omin oppimisen tapa.

kursseja ja muitakin kielikursseja. Kursseja saattaa olla sekä aikuisille, abiturienteille että lapsille. Tuolloin ryhmäkoko on pieni ja ryhmässä kaikilla on lukivaikeus. Opettaja perehtynyt lukivaikeuteen ja tunneilla kokeillaan erilaisia tapoja oppia kieltä.

Osa lukijärjestöistä järjestää myös lukivaikeuksisille kursseja atk:ssa, tekstitaidoissa ja erilaisissa taideaineissa ja liikunnassa, mm. esteettömän tanssin kursseja, lasten temppukursseja jne.

4.1.2 Neuvonta

www.erilaistenoppijoidenliitto.fi

www.lukihero.fi

www.adhd-liitto.fi

www.opioppimaan.fi

Oppimisvaikeuksien kartoitus ja kuntoutus aikuisena

► Mm.vankilassa lääkäri voi ohjata adhd:n arviointiin, vankilan opinto-ohjaajalta tai muilta virkailijoilta voi tiedustella lukitestausta.

► Terveyskeskuslääkäri voi kirjoittaa lähetteen oppimisvaikeuksien kartoitukseen.

► Työttömän henkilön on mahdollista saada työ- ja elinkeinotoimiston (työkkäri) kautta henkilökohtaista valmennusta, lukitestausta sekä neuropsykologisia ja työkyvyn arviointeja.

► Sosiaalitoimen harkinnanvaraisella tuella voidaan korvata esim. terapioiden ja kuntoutusten omavastuuosuuksia.

► Kelasta voi hakea nuoren tai aikuisen kuntoutustukea. Kela kustantaa harkinnanvaraisesti myös terapioita, neuropsykologista kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta. www.kela.fi

► Suomen psykologiliitto ylläpitää luetteloa yksityisesti palveluja tarjoavista Kelan rekisterissä olevista neuropsykologeista. www.psyli.fi

Esimerkkejä oppilaitoksista, joissa on oppimisvaikeuksien erityisosaamista:

Helsingin Diakoniaopisto

Keskuspuiston ammattiopisto

Ammattiopisto Luovi

Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto

Kiipulan ammattiopisto

Vaihtoehtoinen ammatti- ja oppisopimuskoulu

Töölön yhteiskoulun aikuislukio (peruskouluopetusta)

Hyviä vinkkejä ja neuvoa toiminnanohjaukseen ja elämänhallintaan löytyy mm. linkistä:  http://www.porttivapauteen.fi/tietoa/linkkihakemisto  tai https://www.martat.fi/marttakoulu/

4.1.3 Kuntoutus

Oppimisvaikeuskentällä on tarjolla erilaisia kuntoutusmuotoja, jotka saattava auttaa erilaisissa oppimisen pulmissa. Palvelujen tarjonta on kuitenkin maassamme melko vähäistä ja monilla paikkakunnilla palveluja ei ole lainkaan.

Kuntoutuksen keinoja:

• Fysioterapia
• Puheterapia
• Sensomotorinen kuntoutus
• Koulussa: erityisopetuksen ja erityisen tuen keinot
• Toimintaterapia
• Neuropsykologinen kuntoutus
• Toiminnallinen musiikkiterapia
• Asentohoito

4.1.4 Harjoitusohjelmat

Ohjelmia lapsille ja aikuiselle:

• Harjoitusohjelmia matematiikkaan, fysiikkaan, lääkelaskuihin, lukemiseen, kirjoittamiseen, äidinkieleen, muistiin, hahmottamiseen ja vieraisiin kieliin.

• Eivät ole apuvälineitä, vaan harjoitusohjelmia

• Lisätietoa lukijärjestöistä.

Tietokoneiden harjoitusohjelmista puhutaan joskus virheellisesti apuvälineinä. Ne eivät kuitenkaan ole apuvälineitä, vaan nimensä mukaisesti harjoitusohjelmia. Ohjelmilla voidaan harjoitella erilaisia asioita oikeinkirjoituksesta vieraisiin kieliin ja matematiikkaan. Harjoitusohjelmien käyttö ei myöskään poista lukivaikeutta.

Ohjelmia on sekä lapsille että aikuisille.

Harjoitusohjelmista saa lisätietoja lukijärjestöistä ja osassa lukijärjestöistä niitä voi käydä kokeilemassa.

Esimerkkejä harjoitusohjelmista:

Matematiikka, fysiikka, kemia

• Matikkavisa 1: alaluokkien matematiikkaa
• Matikkavisa 2: yläasteen matematiikkaa, vinkkejä ja tukea. Soveltuu myös aikuiselle perusmatematiikan kertaukseen.
• Moppi-sarjan opetusohjelmat: alakoulusta lääkelaskuihin
• OTUK:in opetuspelit: Hopeisen pöllön etsintä ja Sentit ja setelit

Lukeminen, kirjoittaminen, äidinkieli

• Lexia 4: jopa 2000 harjoitusaineistoa kaksoiskonsonanteista, matematiikasta, englannista ja ruotsista. Sopii aikuisille ja lapsille.
• aLeksis 2-ohjelmasarja: Lukemisen ja kirjoituksen tarkkuus, lukunopeus, puhuva oikoluku ja puhuva teksturi.
• Oppivisa: harjoittaa lukemista, luetun ymmärtämistä, luku-ja muistiinpanotekniikkaa
• Myllytys ja Kielimylly: äidinkieli
• Ekapeli: harjoittaa lukutaidon perusteita, mm. kirjain-äännevastaavuuden oppimista

Muisti

• Cogmed: työmuisti ja tarkkaavaisuus

Vieraat kielet

• Lingonetin vieraiden kielten harjoitusohjelmat
• LanguageMaid: kieltenharjoittelun, erityisesti sanaston harjoittelun työväline

Monenlaisia harjoituksia

• Cami havaintotaidot: kolmiulotteisen tilan hahmotus, hienomotoriikka, muisti, määrät, värisävyt. Sopii myös aikuisille.

4.1.5 Vertaistuki

Osa lukijärjestöistä järjestää vertaistukiryhmiä. Ryhmiä on alueesta riippuen aikuisille erilaisille oppijoille sekä vanhemmille.

Vertaistukiryhmän vetäjä on yleensä itsekin lukivaikeuksinen tai vanhempain ryhmässä lukivaikeuksisen lapsen/nuoren vanhempi.

Vertaistukiryhmissä keskustellaan kunkin ajankohtaisista ajatuksista, pulmista, kunkin selviämiskeinoista ja pyritään selvittämään pulmia. Tärkeää ryhmässä on kokemusten vaihto luottamuksellisessa ilmapiirissä. Tärkeäksi ryhmäläiset kokevat toisten kokemuksista oppimisen ja että asioiden kanssa ei ole yksin.

Toisinaan ryhmässä vierailee asiantuntijavieraita. Osa ryhmistä toimii teemoittain: kullakin kerralla on oma aiheensa.

4.1.6 Taloudellinen tuki

• Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistys: apuvälineitä tukemaan opiskelua ja työllistymistä

Lisätiedot: www.tukilinja.fi

• Työolosuhteiden järjestelytukea työnantajille: työvälineitä työssä selviytymisen parantamiseksi

Lisätiedot:

www.vates.fi (Työnantajat- Yksilölliset tukimuodot- Työolosuhteiden järjestelytuki)

www.tem.fi (Koulutus- ja ammatinvalinta- Ammatillinen kuntoutus- Kuntotussuunnittelu)

Erilaisen oppijan apuvälineiden hankintaan on lähinnä kaksi mahdollisuutta saada taloudellista tukea: Vammaiskoulutuksen tukiyhdistys ja työnantajan/työntekijän tapauksessa Työ-ja elinkeinoministeriö.

Joissain tapauksissa voi myös tiedustella vakuutusyhtiön kantaa välttämättömien apuvälineiden korvaamiseen. KELA ei yleensä korvaa apuvälineitä luki-/oppimisvaikeuksien perusteella. Poikkeuksena ovat erityisen vaikeat ja monimuotoiset oppimisen häiriöt.

Kunnan opetustoimelta, sosiaalitoimelta ja terveystoimelta kannattaa myös tiedustella lukivaikeuksisen apuvälineistä.

Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistys: apuvälineitä tukemaan opiskelua ja työllistymistä

Yhdistys saattaa myöntää apurahoja apuvälineiden hankintaan. Hakuaika on jatkuva ja hakemus voi olla vapaamuotoinen. Yhdistyksen ensisijainen tavoite on ehkäistä syrjäytymistä tukemalla koulunkäyntiä, opiskelua ja työllistymistä.

Lisätiedot: www.tukilinja.fi

Työolosuhteiden järjestelytukea työnantajille: työvälineitä työssä selviytymisen parantamiseksi

Työnantajalle voidaan myöntää ns. työolosuhteiden järjestelytukea. Tukea myöntää Työ- ja elinkeinoministeriö. Tuella voidaan rahoittaa välttämättömiä työvälineitä, jotka parantavat ”vajaakuntoisen” henkilön työssä selviytymistä. Tukea voi hakea myös lukivaikeuksisen henkilön apuvälinehankintoihin.

Lisätietoja:

www.vates.fi (Työnantajat- Yksilölliset tukimudot- Työolosuhteiden järjestelytuki)

www.tem.fi (Koulutus- ja ammatinvalinta- Ammatillinen kuntoutus- Kuntotussuunnittelu)

4.1.7 Oppilaan oikeudet

Peruskoulu

Vanhempien ja koulun muistilista, jos lapsella on oppimisvaikeuksia

1. Perusopetuslaki määrittelee oppilaan oikeuden kolmiportaiseen tukeen: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki.
2. Jokaisella oppilaalla on oikeus tukeen joka päivä: koulun ja kodin välinen yhteistyö, opiskelun ohjaus, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja oppilashuollon palvelut sisältyvät tähän.
3. Opetuksessa on huomioitava oppilaan yksilölliset piirteet.Jokainen opettaja ohjaa oppilasta oppiaineensa opiskelussa ja pyrkii ehkäisemään oppimisen ongelmien syntyä. Oppimisympäristöä voidaan muokata oppilaan tarpeita vastaavaksi. Opetusta voidaan eriyttää ja opetusryhmiä muunnella. Tarvittaessa voidaan yleisen tuen piirissä olevalle oppilaalle tehdä oppimissuunnitelma.
4. Kokeissa ei saa rokottaa lukivaikeudesta, eikä lukivaikeus saa vaikuttaa arvosteluun.
5. Opettajan tulee antaa tukiopetusta, jos oppilaalla on vaikeuksia aineen kanssa. Tukiopetusta antaa kukin opettaja omassa aineessaan.
6. Jos tukiopetus/yleinen tuki ei riitä, vaan oppilas tarvitsee säännöllistä tukea, hänelle annetaan ns. tehostettua tukea.Oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä kodin ja oppilaan itsensä kanssa. Oppimääriä ei yksilöllistetä, vaan tukitoimia jäntevöitetään määrällisesti ja laadullisesti. Käyttöön otetaan oppimista tukevia materiaaleja ja järjestelyjä. Tehostettu tuki toteutuu joustavilla opetusjärjestelyillä, tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella, tiimiopetuksella, samanaikaisopetuksella ja avustajapalveluilla.  Opetuksessa voidaan käyttää oppimistyylien mukaisia keinoja ja tietokoneohjelmia.
7. Viimeistään tässä vaiheessa oppilaalla tulee olla mahdollisuus lisäaikaan kokeessa, suulliseen näyttöön, saada koekysymyksiä ääneen luettuna tai äänimuodossa.
8. Jos tehostettu tuki ei riitä, voidaan tehdä päätös siirrosta erityisopetukseen. Päätös vaatii pedagogisen selvityksen , joka laaditaan moniammatillisesti ja käsitellään oppilashuoltoryhmässä.  Päätös tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa. Usein prosessi on pitkäaikainen ja sen katsotaan olevan oppilaan etu.
9. Mikäli yksittäinen opettaja kieltäytyy tuen antamisesta, rehtori on viime kädessä se, joka vastaa koulun tuen toteutumisen ja opetuksen järjestämisestä.
10. Mikäli rehtori kieltäytyy yhteistyöstä opetussuunnitelman perusteiden hengen vastaisesti, huoltaja voi olla yhteyksissä Opetushallitukseen.

Lukio

Lukivaikeus huomioidaan ylioppilaskirjoituksissa.

Lisätiedot: www.ylioppilastutkinto.fi (Määräykset ja ohjeet)

Korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut

Korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulukentällä ei ole toistaiseksi yhtenäistä käytäntöä lukivaikeuden huomioinnista, vaan käytänteet vaihtelevat oppilaitoksesta toiseen. Ajatus myös erilaiselle oppijalle esteettömästä korkeakoulukentästä leviää kuitenkin vauhdilla.

Kannattaa tiedustella suoraan kultakin oppilaitokselta, kuinka heillä huomioidaan lukivaikeus pääsykokeessa, tenttitilanteissa ja millaisia tukitoimia oppilaitoksessa on. Yleensä lukivaikeuden huomiointiin ja tukitoimiin vaaditaan opiskelijalta lukitodistus.

4.1.8 Apuvälineet

Lukivaikeuksiselle on monia apuvälineitä.

Esimerkkejä:

• Hidas kirjoittaja: ääntä ja/tai kuvaa taltioivat laitteet

• Hidas lukija: äänikirjat

• Hyppivät rivit: lukikalvot- ja viivaimet

• Matematiikka: havainnollistamisvälineet

• Pitkät numerosarjat : Viivakoodinlukija

• Vieraat kielet: Sanahiiret, elektroniset sanakirjakynät

Lisätietoja apuvälineistä: www.lukiapuvaline.fi

Apuvälinekeskuksessa voit tutustua kaikenlaisiin lukivaikeuksisen apuvälineisiin ja kokeilla niitä ohjatusti apuvälineneuvojan kanssa.
Paikka: Erilaisen oppimisen keskus/Apuvälinekeskus, Vuorikatu 16 A 3, Helsinki (Kaisaniemi).
Tutustuminen ajanvarauksella: 050-44 30 901 tai 050-45  34 434

Apuvälineitä mm. kirjoja, pelejä, viivaimia ja kalvoja erilaisten oppijoiden myyntituotteita linkistä:  http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=38

Apuvälineitä mm. kommunikaatio-ohjelmia, apu- ja harjoitusohjelmia, näönapuvälineitä, lukemisen- ja kirjoittamisen apuvälineitä, nauhoittavia kommunikaatiovälineitä, äänenvahvistimet jne. linkistä: https://www.haltija.fi/category/239/kommunikointi-ja-naon-apuvalineet

Linkkihakemisto mm. oppiminen, esteettömyys, apuvälineitä ja tietokoneohjelmia
https://oppimisvaikeus.fi/materiaalit/linkkihakemisto/

Vinkkejä opiskeluun:  http://www.porttivapauteen.fi/vapautuvat/opas_oppimisvaikeuksiin/toiminnassa_saattaa_auttaa

Äänikirjat oppimisen tueksi: https://oppimisvaikeus.fi/etusivu/teemat/oppimisen-tuki/aanikirjat-opiskelun-tueksi-ja-vapaa-ajan-iloksi/

Moniammatillinen aikakausilehti oppimisvaikeuksista

Tietoa mm.

• erilaisesta opettamisesta ja oppimisesta
• apuvälineistä
• työelämästä, terveydenhuollosta ja erilaisesta oppijasta
• kuntoutuksista ja keinoista
• tieteen kuulumisista
• kirjauutuuksista
• lukijärjestöjen ajankohtaisista uutisista
• muista ajankohtaisista lukiasioista

Muita alan toimijoita löytyy linkistä: https://oppimisvaikeus.fi/materiaalit/alan-toimijoita/

Ohjausmateriaalia linkistä:  https://oppimisvaikeus.fi/materiaalit/materiaaleja/ohjausmateriaalia/

Selkokielistä ohjausmateriaalia linkistä: https://oppimisvaikeus.fi/materiaalit/materiaaleja/selkokielista-ohjausmateriaalia/

4.2 Palvelujärjestelmä

Vaikka ns. arkitietoa näiden ihmisten tarvitsemista tuki- ja kuntoutuspalveluista on paljon, heidän asemansa työvoima-, sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaana on ongelmallinen. He voivat aikuisiässä olla samanaikaisesti toimeentulotuen, mielenterveystoimiston, päihdehuollon, työ- ja elinkeinotoimiston ja/tai nuorisotyön asiakkaita ja kaikkien näiden tahojen tuntemia, mutta kenelläkään ei ole kokonaisnäkemystä heidän elämäntilanteestaan, tarpeistaan eikä tulevaisuuden tavoitteistaan.

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet eivät sinällään ole tänä päivänä peruste asiakkuudelle ja sitä kautta avun ja tukipalveluiden järjestämiselle. Elämänhallintaan ja elämänuralla etenemiseen liittyviä esteitä ja pulmia käsitellään yksittäisinä, kertaluonteisiin erillistoimenpiteisiin johtavina pulmina, joilla ehkä ratkaistaan senhetkinen akuutti tilanne, mutta jotka eivät johda näiden ihmisten tilanteen kestävään kohentumiseen.

Tarvittavat ratkaisumallit ovat sinänsä yksinkertaisia eivätkä vaadi suuria investointeja. Ne vaatisivat palvelujärjestelmältä kuitenkin työtapoja, joihin ei ole vielä totuttu:

• varhainen toteaminen jo koulussa, vastuuhenkilön nimeäminen luotsaamaan tällainen nuori nivelvaiheen yli koulusta jatko-opintoihin, joko suoraan tai suunnitelmallisen työelämäkokeilun kautta
• vastuutahon nimeäminen kunnassa seuraamaan niiden nuorten polkuja, joilla riski ulosputoamiseen on suuri; hallintokuntarajat ylittävä yhteistyö näiden nuorten tukemiseksi
• yksilöllisten, case management -työotteelle perustuvien tukipalvelujen käyttäminen työvalmennuksessa, opiskelun tukemisessa ja arjen elämänhallintaan opastamisessa
• pitkäjänteinen työskentely.
  
• 4.3 Seuranta

5. Ajankohtaista

Näissä  linkissä esitellään Kuntoutussäätiön ja muiden toimijoiden oppimisvaikeuksiin liittyviä ajankohtaisia hankkeita.  

https://oppimisvaikeus.fi/oppimisen-tuen-keskus/projektit/

http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=44

https://www.nmi.fi/fi/ajankohtaista

Tutkimus-ja kehittämistoiminta: https://www.nmi.fi/fi/tutkimus

Niilo Mäki instituutin tekemä kehitysyhteistyö https://www.nmi.fi/fi/kehitysyhteistyo

6. Lähteet

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet, 2010

Toimittajat: Vesa Närhi, Heikki Seppälä ja Pekka Kuikka

Kustantaja: Niilo Mäki Instituutti

Leila Lammi-Hiltunen

Psykologian lisensiaattitutkimus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Tampereen yliopisto, Kevät 2010

•

Marjo-Riikka Rimpisuo-Hakala & Asta Yli-Mannila

Palvelupolku laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavan nuoren koulutuksen ja työllistymisen mahdollistajana

Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomi (AMK)

Erilaisten oppijoiden liitto  http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/

Valtakunnallinen lukijärjestö: Tukea, apua, neuvontaa ja koulutusta
Ammattilaisille, vanhemmille ja erilaisille oppijoille

Ulla Kauranen & Salla Sipilä, 2013 (toim.) Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa.

https://oppimisvaikeus.fi/

https://www.nmi.fi/fi

http://www.lukihero.fi/

http://www.adhd-liitto.fi/

http://www.porttivapauteen.fi/

http://verneri.net

http://www.lukimat.fi/etusivu

Lähteitä

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/oppimisvaikeuksien-tunnistaminen-ja-tukeminen/

Laaja-alaiset
oppimisvaikeudet, V. Närhi, H. Seppälä, P. Kuikka (toim.), Bookwell Oy, Porvoo
2014.

Heikon
koulumenestyksen varhainen tunnistaminen - haaste koulupsykologille, P.
Hautamäki, 2008, 

Närhi, V.,
Seppälä, H. & Kuikka, P. (2010)(toim.). Laaja- alaiset oppimisvaikeudet.
Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.

Marja
Kuusisto,kehittämistyö HAMK, ammatillinen erityisopettajankoulutus 2013

Nettilähteitä:

ameo.fi/mahis
tyohon

verneri.net-kehitysvamma-alan
verkkopalvelu

www.esteetonamis.fi

oppimisvaikeus.fi/tukea/kuntoutus/apuvalineet

www.lukihairio.fi/mista-apua/apuvalineita/

www.opioppimaan.fi/opioppimaan/esteettomyys/apuvalineet

www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=29

//papunet.net/tietoa/apuvalineita-lukemiseen

https://luovi.fi/luovi/projektit/projekteissa-tuotettua-materiaalia/,
erityisopetuksen materiaaleja